Gysinge. Ruukki, rakennusapteekki, luontokeskus ja paloautomuseokin

 

Sana Gysinge ja punainen kaksikerroksinen vanha puurakennus -logo saattaa olla tuttu etenkin vanhoja rakennuksia vaaliville ja korjaaville. Kyse on ruotsalaisesta yrityksestä, joka perustettiin vuonna 1990, kun vanhojen rakennusten kunnostajille ei löytynyt tavallisista rautakaupoista sopivia tuotteita. Nimensä tämä rakennuskulttuurin vaalimiseen perustuva yritys sai sijaintipaikastaan, Gysingen ruukista.

Gysingen ruukki

 

Gysinge sijaitsee Ruotsissa, noin 80 km luoteeseen Uppsalasta. Rautaruukki alueelle perustettiin jo 1660-luvulla ja rautaa alueella valmistettiin tai jalostettiin aina 1920-luvulle saakka. Laaja ruukkialue on säilynyt hienosti ja alueella on yhä monenlaista toimintaa. 1700-luvulla Gysingen ruukkiin kuului masuunin lisäksi useampia pajoja, mylly, verstaita ja saha. Gysingen ruukin ensimmäinen kartano rakennettiin 1750-luvulla, se oli keltainen puurakennus, jossa oli myös kellotorni, joka nykyään on orangerien (nykyään ravintola) katolla. Kartano paloi 1800-luvun alussa ja uusi kivikartano valmistui 1840-luvulla. Tämä rakennus on säilynyt ja se on nyt komeana konferenssitilana ja hotellina (jostain syystä tästä komeasta kartanosta en tullut ottaneeksi yhtään kuvaa, vaikka sisälläkin käytiin katsomassa).

Gysinge on jäänyt ruukkien historiaan ainakin yhdestä syystä. 1800-luvun lopulla vanhojen rautaruukkien oli vaikeaa selviytyä taloudellisesti. Gysingessä ruukinpatruuna yritti vastata kriisiin panostamalla uuteen tekniikkaan. Vuonna 1900 insinööri F.A. Kjellin onnistui ensimmäistä kertaa sulattamaan rautaa sähkön avulla. Elektromasuuni teki teräksen tuotannosta vähemmän riippuvaista kivihiilestä ja sekä helpompaa että halvempaa. Gysingellä oli laajoja metsäomistuksia, ja hyödyntääkseen metsiä rakennettiin vuonna 1890 sulfiittitehdas. Tehtaan historia jäi lyhyeksi, sillä se tuhoutui tulipalossa vuonna 1901. Paikalle rakennettiin sen sijaan elektrosulattamo, joka oli toiminnassa vuoteen 1927 asti.

Ruukin lopettamisen jälkeen Gysingen kartano toimi pensionaattina, mutta sitä uhkasi purkaminen vuonna 1968. Rakennusmestari Anders Diös osti tuolloin rapistuneen rakennuksen ja villiintyneen puutarhan yhdellä kruunulla. Hän puolestaan luovutti Gysingen kartanon vuonna 1969 sadalla kruunulla PRO:lle, Ruotsin eläkeläisten keskusjärjestölle, joka etsi kurssikeskusta. Laajojen kunnostustöiden ja uudistusten jälkeen Gysingen kartano vihittiin käyttöön 1971. Viimeiset pari vuotta kartanon on omistanut yritys Jula Hotell.

Alueen rakennukset ovat pääasiassa 1700-1800-luvuilta ja ovat kyllä säilyneet hienosti. Tällä tuli kyllä fiilis, että tänne pitää tulla uudelleen kesäaikana, kun alueella on enemmän toimintaa. 

Samalla ruukin alueella sijaitsee myös Naturum, ympäröivän kansallispuiston vierailukeskus, josta saisi karttoja ja tietoja alueen luontoreitteihin ja -kohteisiin.

Gysinge byggnadsvård

Edellä kuvattua ruukkialuetta kutsutaan Gysingen "valkoiseksi ruukiksi", koska rakennukset ovat alueella pääasiassa valkoiseksi rapattuja tai maalattuja. Hieman erillään tästä alueesta rakennettiin 1890-luvulla työläisasuntoalue. Kaksikerroksisia puisia asuinrakennuksia, jotka maalattiin punamultamaalilla, eli "punainen ruukki". 

Alue autioitui, kun ruukki- ja tehdastoiminta Gysingessä päättyi ja vuokralaiset muuttivat vanhoista huonokuntoisista pienistä puutaloasunnoistaan pois. On kuvailtu, että 1980-luvun lopussa tätä aluetta olisi voinut kutsua "avointen ovien rakennusapteekiksi". Rakennuksista käytiin surutta repimässä ovia, uuneja ja muita osia. 

Vuonna 1990 tämän alueen rakennukset lunasti yritys, Gysinge byggnadsvård, joka on siis se, jonka logossa tuo punainen rakennus on. Yritys on kunnostanut alueen rakennuksia ja yhden pihapiirin rakennuksissa toimii nyt tämä rakennusapteekki myymälöineen ja mallitaloineen ja -asuntoineen. Muissa rakennuksissa näytti olevan ainakin pop up -vintagekauppaa ja kahvilaa. 

Täällä olisi voinut viettää aikaa vaikka kuinka kauan, niin kaunista!

 

Paloautomuseo

Gysingen alueelta löytyi vielä yksi kohde, joka syyskuisena lauantaina oli avoinna, paloautomuseo. Siis jos joku yhdistys on kerännyt yli 30 vanhaa paloautoa ja pystyvät esittelemään niitä museossaan, joka on vielä aukikin, niin pitäähän siinä kohtaa jarruttaa!

Tämäkin kirjoitus on siis Ruotsista, mutta ei enää kesän roadtripiltä. Tehtiin elo- syyskuun vaihteessa viikonlopun ajelu Uppsalan ja Gävlen tienoilla ja nämä kohteet ovat siltä reissulta.

Seuraa blogia myös Facebookissa.