Ystävänpäivää vietetty jo kolmisekymmentä vuotta

Tänään vietettävä Ystävänpäivä on niitä juhlapäiviä, joiden Suomeen rantautumisen muistaa itsekin hyvin. Muistan, että ensimmäistä kertaa olisin huomannut juhlaa jotenkin vietettävän ollessani 1980-luvun alkuvuosina yläasteella ja lukiossa. Käsittääkseni vaihto-oppilasvuottaan viettäneet lukiolaiset ”toivat” Valentinen päivän jotenkin myös kouluumme. Käytävillä oli kartonkiarkeista tehtyjä sydämenmuotoisia julisteita, joissa toivotettiin Valentinenpäivää. Koulun keskusradioissa pidettiin 14.2. päivän kunniaksi enkä tunnin kestänyt toivekonsertti, johon oli voinut jättää etukäteen lapulla terveisiä jollekin koulukaverille.




Toki me muutkin tunsimme päivän vieton Amerikassa. Olimmehan katsoneet ja lukeneet niin Tenavaa, Onnenpäiviä kuin Aku Ankkaakin.

Pikku hiljaa päivän vietto alkoi näkyä myös lehdistössä – etenkin mainoksissa. Ensimmäisinä päivän otti Suomen Punainen Risti ja postilaitos. Molemmat huomasivat, että sydän ja korttien lähettäminen sopii tähän päivään.

Suomalainen realistinen kansa oli kai kuitenkin huono maaperä salaisen rakkauden päivälle. Täällä päivästä muotoutui pian ystävyyden päivä, jollaisena se on nämä kolme vuosikymmentä hyvin myös pysynyt. Päivän vietolle on aina löytynyt myös vastustajia, onhan se kaupallinen, amerikkalaisperäinen juhla, joka ei mitenkään liity suomalaiseen perinteeseen. Samalla tavalla oli kyllä myös äitienpäivä, kun se 1900-luvun alkuvuosina rantautui Suomeen.

Juhlan juuret ovat kuitenkin Euroopassa ja Valentinus-pyhimyksessä. Yleensä Valentinukseen liittyvät legendat yhdistetään vuonna 269 marttyyrina kuolleeseen Ternin piispaan. Vuodesta 350 lähtien helmikuun 14. on ollut pyhimyskalenterissa Valentinuksen päivä. Legendojen mukaan Valentinus oli rakastavaisten auttaja ja ymmärtäjä. Ikivanhan uskomuksen mukaan myös linnut etsivät parinsa juuri helmikuun puolivälin tienoilla. Kuhertelevat kyyhkyt kuuluvatkin Valentinuksen päivän kuva-aiheisiin.

Englantilainen puupiirros 1600-luvulta (HS 14.2.1991)
1400-luvulla Valentinuksen päivä maallistui Euroopassa ja siihen liittyi erilaisia kansantapoja ja uskomuksia. Päivän teemana oli rakkaus ja sen symbolina sydän. Päivän ohjelmaan kuuluivat romanttiset seuraleikit ja nimettömät lemmenviestit ja lahjat. 1700-luvun Englannissa viestien lähettely oli niin suosittua, että kirjurit tarjosivat jopa lehti-ilmoituksissa apuaan viestien kirjoittamiseen. Yhdysvalloissa Valentinen päivän korttien massatuotanto alkoi painotekniikan kehittymisen yhteydessä 1840-luvulla.

Joihinkin suomalaisiin kalentereihin Ystävänpäivä ilmestyi jo 1980-luvun lopussa. Suomessa kalenterimerkinnät olivat tarkkaan säädeltyjä ja Helsingin yliopiston ylläpitämään viralliseen almanakkaan päivä merkittiin vähän sattumalta. Almanakkatoimiston silloinen johtaja, professori Heikki Oja on haastattelussa kertonut, että Helsingin Yliopiston almanakkaan merkinnän Ystävänpäivästä teki almanakan kustantaja WSOY. ”Vuoden 1990 Yliopiston almanakka oli jo painettu, kun huomasimme siellä uuden merkkipäivän. Kustantaja oli lisännyt sen ilman yliopiston hyväksyntää. Me olimme ennakkotarkistaneet kaiken auringon nousu- ja laskuajoista alkaen, mutta tuo lisäys pääsi livahtamaan ohi silmiemme. Vielä seuraavanakin vuonna päivä näkyi almanakassa. Dramatiikkaa ei asiaan liitetty, mutta koska juhlapäivällä ei ollut hyväksyntää, se jätettiin pois vuosien 1992 ja 1995 välillä. Lopulta vuonna 1996 totesimme, että päivän vietto on jo vakiintunutta. Teimme almanakkatoimistossa esityksen sen hyväksymisestä kansalliseksi merkkipäiväksi ja Helsingin yliopiston rehtori vahvisti hyväksynnän allekirjoituksellaan.”

Postillehan Ystävänpäivä on ollut suuri mahdollisuus. Ennen tekstiviestien ja sosiaalisen median yleistymistä ystävänpäivänkortteja lähetettiin vuosittain suuria määriä. Vuodesta 1993 lähtien Suomen posti on julkaissut ystävänpäivää ennen uuden postimerkin tai sarjan Ystävyydellä-teemalla. Korttien lähettäminen ei ole kuitenkaan loppunut, sillä vielä viime vuonnakin (2012) ystävänpäivänkortteja lähetettiin postin mukaan noin neljä miljoonaa.

Aamun lehtiä selaessa voisi ajatella, että tätä ystävänpäivää vietetään syöden leivoksia, täytekakkua, saaden tulppaaneita, Nomination-rannekkeita ym. Ravintolassa saisi syödä kaksi yhden hinnalla, toisessa saisi ilmaisen jälkiruoan ja kolmannessa kuohuviinilasillisen. Pitäisiköhän hakea työkavereille vaikka sydämen muotoiset suklaakonvehdit.


Lähteenä mm. Sirpa Karjalaisen kirjoitukset kirjoissa Uusi ajantieto ja Juhlan aika sekä professori Heikki Ojan kirjoittama Aikakirja 2010, joka on luettavissa nettiosoitteessa almanakka.helsinki.fi, josta linkki Tiedotteet, jolloin linkki teokseen tulee näkyville.

Kommentit

  1. Kiitos tästäkin selkeästä " historiikista " ja hyvää ystävänpäivää ! Liisa Nummelasta

    VastaaPoista
  2. Olen yrittänyt kirjoittamista, mutta pääsisinkö vihdoin? Mukava lukea Mari!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti