Oléronin saaren murhenäytelmä - syy seuraavaan matkakohteeseen

Port Caledonian haaksirikon muistokyltti Saint Denisin hautausmaalla.

Kotikaupunkini Uusikaupunki on aina ollut merkittävä merenkulkukaupunki. Uusikaupunkilaisia purjelaivoja seilasi vuosikymmeniä kuljettaen rahtia maailman merillä. Yksi uusikaupunkilaisomistuksessa ollut purjelaiva oli parkkilaiva Port Caledonia, jonka omisti uusikaupunkilainen J.A. Zachariassen & Co –niminen varustamo. 

Näkymä Charissonin majakalta kohti Antiochen karikkoa.

Alus oli talvella 1924 matkalla salpietarilastissa Perusta Ranskaan. Muutamaa mailia ennen La Rochellen satamaa Biskajanlahdella laiva ajautui myrskyssä Oléronin saaren lähellä sijaitsevalle Antiochen karikolle, johon laiva haaksirikkoutui. Joulukuun toisena päivänä 1924 Port Caledonia upposi vieden mukanaan koko 25-henkisen miehistön. 

Charissonin majakka Oléronin saaren pohjoiskärjessä.

Tämä rannikko oli koitunut monen muunkin aluksen kohtaloksi jo ennen Port Caledoniaa, ja myös sen jälkeen. Erityiseksi tämän haaksirikon tekee se, että tuo karikko sijaitsi lähellä Oléronin saaren rantaa, Saint Denisen kylää. Kylän asukkaat näkivät, miten laiva ja sen miehistö kamppailivat hengestään. He koettivat päästä pelastamaan miehistöä, mutta saaren jyrkät rannat ja kova myrsky esti pelastustoimet. Saaren asukkaat joutuivat seuraamaan, miten yöllä karille ajautuneen aluksen mastot ja miehet yksi kerrallaan upposivat. Viimeinen merimies heittäytyi uppoavasta laivasta seuraavana iltapäivänä. Ketään ei voitu pelastaa. Miehistöstä kahdeksan oli suomalaisia.

 

Myrskyn laannuttua miehistön ruumiit nostettiin ylös ja heidät haudattiin kylän hautausmaalle juhlallisesti. Koko saaren asukkaat osallistuivat hautajaisiin. Myöhemmin Suomen valtio pystytti haudalle muistokiven. Port Caledonian muisto elää yhä vielä saarella. Muutama vuosi sitten sukeltajat löysivät lähes 90 vuoden jälkeen Port Caledonian hylyn. Hylystä nostettiin laivakello, joka konservoinnin jälkeen laitettiin esille saaren pohjoiskärjessä sijaitsevaan Chassironin majakkaan.

Olin vuosia suunnitellut, että jos joskus kuljen tuolla seudulla, käyn myös Saint Denisin hautausmaalla. Tämän Ranska-ajelun yksi kohde oli siis Oléronin saari. Saari on Korsikan jälkeen Ranskan toiseksi suurin saari ja sinne on vuodesta 1966 lähtien päässyt pitkää maantiesiltaa pitkin. Saint Denisin kylä on aivan saaren pohjoiskärjessä, jossa myös Charissonin majakka sijaitsee. 

Oléronin saarelle pääsee mantereelta Marennes-nimisestä kaupungista pitkää siltaa pitkin

Kävimme katsomassa majakan alakerrassa olevan pienen museon, jonka tärkein esine tuntui olevan juuri tuo Port Caledonian laivakello. Mies kiipesi raput myös majakan huipulle. Majakan juurella oli kaunis puisto, jossa oli myös muistolaatta ja -merkki Port Caledonialle. Nurmikolle oli laitettu myös muiden Antiochen karikolle haaksirikkoutuneiden alusten muistolaattoja.

Kävelimme majakalta rantaa pitkin kohti Saint Denisen kylää. Karikon kohdalla oli merimerkki ja saaren ranta todellakin oli jyrkkä. Olimme siis paikalla, josta kyläläiset olivat katselleet tuota murhenäytelmää. Siinä kohdassa oli myös lyhyt kadunpätkä, joka oli saanut nimekseen rue Port Caledonia.

 

Itse hautausmaa oli pieni ja rauhallinen. Port Caledonian muistokivi erottui heti hautausmaalta. Hetki hautausmaalla oli kaunis, kevään lämpö, lintujen laulu, eikä missään yhtään muuta ihmistä. Nyt se vierailu on suoritettu.

Seuraa blogia myös Facebookissa.