Pääsiäisruuhkaa Talvipuutarhassa
Muistan jo lapsuudesta, miten uutisissa pääsiäisen aikoihin
aina näytettiin kuvia Helsingin Talvipuutarhan vaaleankeltaisista pääsiäistipuista.
Pelkästään sanassa Talvipuutarha oli jotain eksoottista.
Talvipuutarha putkahtikin
mieleeni, kun ”kulutin aikaani” pääsiäismaanantaina Helsingissä. Osa
seurueesta kun valitsi Messukeskuksen tapahtuman ja minä koetin keksiä muuta
tekemistä aurinkoisena pyhäpäivänä. Päätin kävellä siis Töölönlahden
pohjoispuolelle, Helsingin kaupungin Talvipuutarhaan.
Enää ei talvipuutarhassa tapaa tipuja. Mutta noita-akkoja,
pajunkissoja ja pääsiäisliljoja sitäkin enemmän - puhumattakaan lastenrattaista!
Talvipuutarha on osa Helsingin kaupunginpuutarhaa. Kesällä
aluetta ympäröi kaunis kukkiva puisto ja puutarha. Talvipuutarha on
avoinna myös talvella. Ja se todellakin oli suosittu vierailukohde nyt pääsiäisenä.
Talvipuutarhan suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström ja sen esikuvana
oli Lontoon Kristallipalatsi.
Talvipuutarhan arvokkaimmat kasvit olivat Aurora Karamzinin
huvilasta siirretyt kaksi kameliaa, jotka siirrettäessä olivat
miehenkorkuisia. Toinen kameliapuusta on saatu vieläkin säilymään. Vuonna 1893 keskihuoneessa ns. kylmässä huoneessa oli
havupuita, myrttejä ja laakereita ja länsisiivessä trooppisia kasveja. Itäisessä siivessä
oli kaktuskokoelma, jossa oli satakunta eri kaktuslajia ja -lajiketta.
Nykyisin Talvipuutarhassa on yli 200 erilaista, lähinnä
Välimeren seudulta kotoisin olevaa kasvia. Länsisiivessä
on mm. kääpiöpalmuja, käpypalmu, kuningasmagnolia sekä vanhan
ajan huonekasveja. Kaktushuone on puolestaan kaktusten ja mehikasvien
valtakuntaa.
Ajatella, siitä on jo aikaa kun kävin Kasvititeellisessä puutarhassa kuten se siihen aikaan oli nimeltään. Nimitys talvipuutarha on minulle uusi suomalainen sana. Asuin siihen aikaan 60-luvulla Kruununhaassa Vironkadulla joten siitä oli mukava piipahtaa puistoon ja puutarhaan. Silloin se lasinen kasvihuone oli tosi pieni ja ahdas. Siellä oli silloin eksoottisia kasveja, jokunen lintukin.
VastaaPoista