Näyttelyitä vanhan talon täydeltä - Amos Andersonin taidemuseo

Amos Andersonin taidemuseo on mukavan kotoinen. Se sijaitsee vanhassa kivikerrostalossa, useassa kerroksessa, joiden välillä voi liikkua joko rappusia tai nostalgista haitarihissiä käyttäen. Museon työntekijöiden kannalta rakennus ei varmaan ole kaikkein kätevin niin valvonnan kuin näyttelyiden rakentamisen ja opastamisenkin kannalta. No, museota ylläpitävä säätiö rakentaakin uutta, ajanmukaista taidemuseota Lasipalatsin yhteyteen.

Suhtaudun Amos-museoon positiivisesti myös sen johdosta, että se on harvoja pääkaupungin museoita, jotka ovat avoinna myös maanantaisin. Koska museoalan pääkaupungissa järjestettävät koulutukset ja tapaamiset osuvat usein maanantaihin, on mukavaa, että edes joku museo on silloin avoinna.Nyt emme kuitenkaan olleet maanantaina, vaan talvisena perjantai-iltana. Silloinkin museo oli avoinna kuuteen asti. Esillä oli kaikkiaan viisi eri näyttelyä, joista osaan tutustuimme vähän tarkemmin ja osan vain kävelimme lävitse.

Stuart Wrede, Hommage à Malevitch II, 2016. Jää, teräs, kompressori

Museon alimmat kerrokset on nyt omistettu kuvataiteilija ja arkkitehti Stuart Wreden näyttelylle Garden of Life, Elämän puutarha. Itselleni taiteilija on tuttu ainoastaan Tammisaaren kirkkopuistossa olevasta suihkulähde-veistoksesta. Näyttely esittelee paitsi uusia, näyttelyä varten tehtyjä teoksia, myös luonnoksia, valokuvia, pienoismalleja tai filmejä aiemmin toteutuneista töistä.

Stuart Wrede, Hommage à Malevitch II, 2016. Jää, teräs, kompressori

Stuart Wrede syntyi vuonna 1944 Helsingissä, mutta muutti 1957 Yhdysvaltoihin, jossa vietti nuoruusvuotensa ja opiskeli arkkitehdiksi Yalen yliopistossa. Vuodesta 2003 lähtien hän on asunut jälleen Suomessa ja Ruotsissa.

Stuart Wrede, Rantamänty, 1976. Puu.

Ur Monument III, 2016. Jää, alumiini, kompressori.

Näyttelyn teokset liittyvät suureksi osaksi veteen ja jäähän. Eräällä matkallaan Helsinkiin vuonna 1970 Wrede tarkkaili kuinka autolautta työntyi jäätä vasten ja hän teki havainnon, josta tuli hänen myöhemmän työskentelynsä päälinja: veden ja jään ikuisen kiertokulun tutkiminen.

Yksi Amoksen näyttelyistä olisi ollut monien kehuma Helsinki Noir. Tuossa näyttelyssä on kuvitteellinen tarina, jonka tapahtumapaikkana on 1930-luvun lopun Helsinki. Myös katsoja voi  osallistua rikoksen ratkaisemiseen. Me kuitenkin jätimme tämän osuuden vain vähälle huomiolle.

Magnus Enckell, Emmy Frosteruksen muotokuva, 1910. Öljy kankaalle.

Taide elämänasenteena -näyttelyssä sen sijaan nautimme hiljaisista näyttelyhuoneista ja kauniista taiteesta. Näyttelyn perustana on Amos Andersonin taidemuseoon vuonna 1994 talletettu  taidekriitikko ja -keräilijä Sigurd Frosteruksen kokoelma.

Paul Signac, Seine, Grenelle 1899. Öljy kankaalle.

 Museon aivan ylimmäisessä kerroksessa on esillä Olli Lyytikäisen näyttely Per Aspera...

Olli Lyytikäinen, Per Aspera..., 1986. Vesiväri paperille.

Wreden ja Lyytikäisen näyttelyt ovat esillä 16.5.2016 saakka, muut kauemmin.