Sikses kiva paikka

Kävimme eilen ensimmäistä kertaa Kuralan kylämäessä Turussa. Jostain syystä tässä museokohteessa emme ole koskaan poikenneet, huolimatta siitä, että se sijaitsee lähellä ja myös sen toiminta on ollut kiinnostavaa. Viime viikonloppuna poikkesimme Turun suurtorin joulumarkkinoille ja siellä joku nainen jakoi ohikulkijoille Turun museokeskuksen jouluesitettä. Huvitti ihan itseänikin, että kotimatkalla sitä selatessa päätin, että tuonne Kuralan jouluun on mentävä. Sen verran houkutteleva kuva esitteessä oli. Tämä pitää mainita lähinnä sen vuoksi, että aina välillä itsekin vähän epäilee noiden esitteiden ja jaettavien mainosten merkitystä. Kuralan kylämäki on siis yksi Turun museokeskuksen kohteista. Paikka on elävän historian alue, jossa kävijät voivat osallistua arjen ja juhlankin askareisiin. Kylä elää 1940-50 -lukujen maalaiselämää. Kohde on avoinna kesäaikana, mutta näin joulun alla siellä järjestetään Kuralan joulutapahtumia. Kuralan oman esitteen mukaan: "Iso-Kohm...

Pukstaavin kahvilan tapettia. Viikko sitten pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan Pukstaaviin . Se on siis Sastamalassa (=Vammalassa) sijaitseva valtakunnallinen kirjan ja kirjallisuuden kulttuurihistoriallinen museo. Museo avautui edelliskesänä ja on nyt siis toiminut noin puolitoista vuotta. Museon perustamisvaiheet olivat moninaiset ja yksi aika erikoinen piirre - kulttuurihistorialliselle museolle - oli se, ettei museolla ollut lainkaan kokoelmia sitä perustettaessa. Kaikki voitii luoda "kuin tyhjästä". Varhaista kirjapainotekniikkaa. Museo sijaitsee aivan Vammalan keskustassa kauniissa vanhassa apteekkarin talossa - aivan Herra Hakkaraisen talon naapurissa. Vaihtuville näyttelyille on alakerrassa pari huonetta ja itse kirjan museo sijaitsee talon toisessa kerroksessa. Näyttely on tehty mielenkiitoisesti hyödyntäen tekniikkaa. Se ei ole kuitenkaan (tekniikka siis) ottanut liian suurta roolia näyttelyssä. Aitoja esineitäkin löytyy. Näyttely on tehty ajatukse...

Niin sanottiin lapsuudessa, kun tuuli sopivasti pohjoisesta ja Rauman paperitehtaan haju tuli tänne puolensadan kilometrin päähänkin. Nykyään sitä hajua en enää ole huomannut - ehkä joskus Rauman ohi ajaessa sen huomaa. Sanottiin myös, että se on se raha, joka haisee. Aasinsiltaa... Tänään työpäivä vei Raumalle ja samalla oli tilaisuus tutustua Rauman taidemuseon näyttelyyn. Eli Rauman taidemuseossa on esillä melko komea taidekokoelma, joka on koottu UPM-Kymmenen kulttuurisäätiön kokoelmasta. Näyttely avautui syyskuun lopulla ja sulkeutuu jo 11.11. Eli on esillä enää muutaman viikon. Näyttely juhlistaa Rauman metsäteollisuuden satavuotisjuhlaa. Vuonna 1912 Vuojoki perusti Raumalle sahan, josta raumalaisen metsäteollisuuden lasketaan alkaneen. Sahaa seurasivat selluloosatehdas, telakkateollisuus ja 1960-luvun lopulta lähtien myös paperiteollisuus. Taidemuseon näyttelyssä selviää tämä paikallishistoriallinenkin osuus - niin komeiden historiallisten valokuvien, aikajanan kuin teollisuu...

Kotiseutumatkailu näyttää pysähtyneen syksyisen arjen myötä. Arki kulkee töissä, omien ja lasten harrastusten menoissa ja kun se vapaapäivä ehkä viikonloppuna tulee, huomaa, että pitää pestä pyykkiä tai tehdä jotain muuta kotiin liittyvää. Ajelut ovat siis olleet vähän tauolla. Mutta lähelläkin on vaikka mitä - myös näin "talvikaudella". Eilen avautui Uudenkaupungin Kulttuurikeskus Crusellissa valokuvanäyttely Hyvässä valossa. Crusellin Liljelund-salissa on lähes tauotta erilaisia kuvataidenäyttelyitä aina noin kuukauden kerrallaan. Nyt on vuorossa perinteinen Vakka-Suomen taideyhdistyksen vuosinäyttely. Tällä kertaa taideyhdistys halusi keskittyä valokuvataiteeseen. Paikallinen kameraseura yhdistyi jokunen vuosi sitten taideyhdistyksen kanssa, joten näyttelyn teema oli siis varsin oikea. Näyttely koostuu viidestä eri teemasta tai osanäyttelystä, joka ei kuitenkaan haittaa kokonaisvaikutelmaa.   Avajaisvieraat kuuntelevat valokuvaajien esittelyä. Runoilija Heli ...

Hyvälle mielelle Uudenkaupungin teatterissa Lauantaina oli ilo olla mukana Uudenkaupungin teatterin ensi-illassa. Teatteri on harrastajavoimin (ammattijohtoisesti) toimiva, joka vuosi vuodelta löytää riveihinsä uusia taitajia - toki vanhojen rinnalle. Tänä syksynä ohjelmistossa on mm. tämä nyt ensi-illassa ollut Albatrossi ja Heiskanen. Jukka Virtasen käsikirjoittama musiikkinäytelmä kertoo Junnu Vainion lauluin runoilija Kaihomielen syntymäpäivästä. Esityksessä on yli kolmekymmentä Junnu Vainion laulua, joista osa oli vähän tuntemattomampiakin. Tutummistakin kappaleista löytyi uusia sanoja, kun niitä kuunteli näytelmän juonen yhteydessä. Loistavan tästä esityksestä teki sen osuvat esiintyjät. Jokaisella oli omaan laulutyyliinsä sopiva rooli. Ja koko esitys pelkällä Tuomas Takalan flyygelinsoitolla säestettynä. Omaksi suosikiksi nousi pankinjohtaja Lyytikäistä esittänyt Sami Vuori, jonka olemus ja ääni olivat jotenkin niin "junnumaiset". Muissa rooleissa olivat moni-ilme...

Tässä vuosien varrella on oppinut sen, että voi reilusti olla kiinnostunut - julkisestikin - niistä asioista, joista ihan oikeasti on kiinnostunut. Tarkoitan siis sitä, että voin nauttia niin koripallo-ottelusta, autonäyttelystä, hautausmaasta kuin taidenäyttelystäkin. Kunhan ne ovat kunnollisia ja laadukkaita. Maarianhaminasta palasin lauantaiaamuna laivalla Helsinkiin. Mies tuli vastaan, "kun ajeleminen on niin kivaa". Mukavaa, sillä olisi ollut tuskaista istua bussissa kotiin saakka. Olisin ollut vasta iltapäivällä kotona. Noooo, enhän minä nytkään ennen iltaa ollut kotona. Autoja, isiä ja poikia - ja tyttöjä -  messukeskuksessa Helsingin messkukeskuksessa oli X-treme Car show. Toisin sanoen autonäyttely/-tapahtuma. Menin mielelläni miehen seuraksi sinne. Tässä on puolen vuosisadan aikana (miehen kanssa liikkuessa) tullut käytyä lukemattomissa autotapahtumissa ja tietenkin on muodostunut myös jonkinlainen käsitys itseään miellyttävistä ajoneuvoista. No, ei siitä s...