Götan kanavasta voi nauttia myös autoillen

 

Runsaat 200 vuotta sitten ryhdyttiin Ruotsin läpi mereltä merelle suunnittelemaan merikanavaa. Ruotsin laivaston upseeri Baltzar von Platen johti kanavan suunnittelutyötä, tuki tuli kuninkaalta. Hanke oli aikansa suurimpia ja haasteellisimpia rakennusprojekteja tuon ajan Ruotsissa. Lähes 60.000 työläistä ja ruotsalaista sotilasta osallistui kanavan rakentamiseen seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Kanavan ja sen sulkujen teknisestä rakentamisesta vastasi skotti insinööri Thomas Telford. Kanava valmistui vuonna 1832, lähes 190 vuotta sitten siis!

Kanavaa pitkin voi siis kulkea korkeintaan 7 metriä leveällä aluksella Itämereltä Pohjanmerelle Ruotsin keskikohdilta.  Lännestä Pohjanmereltä noustaan Götajokea ja Trollhättanin kanavaa (82 km ja 6 sulkua, uusin reitti Götan kanavaa leveämpi) Vänerniin, sitten Götan kanavaa pitkin Vätterniin ja edelleen kanavaa pitkin Itämerelle itään. Itse kanavaa on noin 190 km ja siinä on koko matkalla kaikkiaan 58 sulkua ja 50 siltaa. Reitti kulkee kaikkiaan viiden järven läpi.

Jotenkin käsittämätöntä, että kanava on yhä käytössä, pääasiassa huviveneiden. Moni suomalainenkin on purjehtinut tai moottoriveneillyt kyseistä kanavareittiä pitkin. Ja tämä kirjoitus ei todellakaan kerro siitä. Kulkeminen kanavissa ja käyttäytyminen suluissa on aivan oma juttunsa, josta minulla veneettömällä ei ole mitään käsitystä. Mutta kanavasta ja sen suluista voi nauttia myös vaikka autoillen. Ainakin tällaisten tekniikan historiasta kiinnostuneiden mielestä on varsin mielenkiintoista seurata kesäistä kanavaliikennettä, sulkujen avaamisia ja sulkemisia, nostosiltojen toimintaa jne. Monella sulkupaikalla on lisäksi matkailupalveluita, kahviloita, vierasmajoja, puistoja, museoitakin.

Seuraavassa muutamia Göta-kanavan sulkuja, joilla me olemme käyneet tätä kanavaa ihmettelemässä.

Göteborgista kohti Vänerniä on reittinä Götajoki ja Trollhättanin kanava. Trollhättanin kaupungin kohdalla on mahdollisuus käydä katsomassa niin vanhoja historiallisia, käytöstä poistettuja sulkurakennelmia kuin seurata nykyisten, vuonna 1916 valmistuineiden sulkujen toimintaa.

Muut sulut, jotka tällä paikalla ovat näkyvillä ovat vuodelta 1800 ja 1844. Sulkualue on kaunis puisto, josta löytyy ainakin myös museo, kahvila, wc ja vierasvenesatama.

Trollhättanin vanhat, 1800-luvun sulut

Ehkä viihteellisintä kanavakatselua tarjoaa Bergin sulut (tai Carl Johansin sulut) Linköpingin lähellä. Kymmenisen kilometriä kaupungin keskustasta kohti länttä löytyvät nämä sulut. Nousu Roxen-järveltä kanavaan onnistuu tässä kohtaa seitsemän peräkkäisen sulun avulla, korkeusero on yhteensä 19 metriä.

Paikka on matkailukohde, alueella on iso (maksullinen) parkkipaikka, paikalla oli myös paljon matkailuautoja. Vessaa, kahvilaa, ravintolaa, minigolfrataa ym. olisi ollut tällä sulkupaikalla tarjolla. Ja tiedoksi muuten, että vain kilometri pari suluilta sijaitsee Cloetan sulkaatehdas myymälöineen – ja toiseen suuntaan taas vanha Vretan luostaripaikka raunioineen ja kirkkoineen (josta ehkä joskus lisää)

 

Itämereltä tultaessa ensimmäinen sulku kanavaan tultaessa on Memin sulku, jota kävimme myös katsomassa Söderköpingistä länteen.

Ja kuten aikaisemmassa kirjoituksessa jo kerroinkin, voi sulkujen toimintaa katsella myös Söderköpingin kaupungin kohdalla.