Eskilstunaankin voi matkustaa

Eskilstunan raatihuone.

Kesäajelullamme Ruotsissa yövyimme myös Eskilstunassa. Ei ehkä sekän ensimmäisenä turistikohteena mieleen tuleva ruotsalaiskaupunki. Aurinkoisena leppoisana kesäiltana sekin näytti kuitenkin varsin kauniilta.

Tulimme kaupunkiin iltapäivällä, tai itse asiassa kävimme ensin Eskilstunan vanhimmassa osassa, Torshällassa. Olin lukenut, että tämä kaupunginosa viettää tänä vuonna jopa 700-vuotisjuhlaa ja poikkesimme sinne. Alue oli varsin hiljainen, vierailimme keskiaikaisessa kirkossa ja kävelimme muutaman hiljaisen kadun läpi.

Torshälla

Hieman kaupungin ulkopuolella poikkesimme myös kierrätysostoskeskuksessa. Kyllä, eli kauppakeskus, jossa oli useampikin liike, jotka kaikki myivät joko käytettyä, kunnostettua tai kierrätettyä tavaraa.

ReTuna-kauppakeskus, Eskilstuna

Eskilstunassakin yövyimme Clarion Collection -ketjun hotellissa (kuten edellisen kirjoituksen Örebrossakin). Mukava kokemus tuokin. Rakennus oli taas historiallinen.

Traktori- ja konevalmistaja Bolinder Munktell perusti Eskilstunaan tehtaan 1800-luvun lopulla. Nykyinen hotellirakennus oli pitkään yhtiön pääkonttori, ja sen on suunnitellut jugendarkkitehti Ferdinand Boberg. Hotelli on myös sisustettu rakennuksen historiaan liittyvillä valokuvilla ja esineilläkin.

Entisissä Munktell-tehtaiden rakennuksissa sijaitsee paitsi hotelli autotalleineen, myös yhtiön historiasta kertova mielenkiintoinen museo, Munktellmuseo. Hotellin asukkaat muuten pääsevät museoon ilmaiseksi.

 

 

Johan Munktell oli  1800-luvun alussa syntynyt ruotsalainen tekniikan uranuurtaja, jota pidettiin jo 1830-luvulla yhtenä Ruotsin etevimmistä ja menestyneimmistä insinööreistä. 1830-luvulla hän siirsi yritystoimintansa Eskilstunaan paikalle, jossa museo ja hotelli nyt sijaitsevat. Munktell-yrityksen saavutuksiin kuuluivat vaikka Ruotsin ensimmäinen höyryjyrä tai kaivinkone jne. Eli yritys valmisti erilaisia traktoreita, maansiirtokoneita, tiejyriä, leikkuupuimureita jne. Ja toisaalta sitten niitä työkaluja ja välineitä, joita näiden valmistamiseen tarvittiin. Vuodesta 1950 lähtien yritys on kuulunut Volvo-konserniin. Tästä kaikesta museossa kerrotaan.

Myös Eskilstunassa on ulkoilmamuseoalue puoteineen ja kuppiloineen. Rademachersmedjorna -niminen alue oli meidän ollessa jo suljettuna, mutta läpi kuitenkin käveltiin. Kartan mukaan kaupungissa oli myös Gamla stan. Se oli ihan idyllinen katu, mutta illalla siellä ei ollut edes kahvilaa tai ravintolaa avoinna.

Kaupungin keskustasta lähtiessämme eteenpäin poikkesimme katsomaan hienoa linnarakennusta. Yksityisomistuksessa oleva Stora Sundbyn linnan puutarhaan saa mennä kävelemään. Hieno rakennus, jollaista ei oikein ajattelisi ruotsalaisella maaseudulla näkevänsä.

Seuraa blogia myös Facebookissa, niin tiedät, missä nyt ollaan menossa.