Tutustukaa Uuteenkaupunkiin osa 3... Sykähdyttävimpiä kirkkoja - Pyhämaan uhrikirkko

Kun on pienestä pitäen kiertänyt kirkoissa - ihan turistina - on tähän ikään mennessä ehtinyt näkemään ja kokemaan monenlaisia kirkkoja. On koettu suuria ja mahtavia katedraaleja kuten Amiensin, Orleansin, Milanon katderaalit, Iisakin kirkko, Pariisin Notre Dame... Mieleen on jäänyt myös pieniä ja viehättäviä kirkkoja kuten vaikka Pyhtään, Sipoon, Lützenin, Untamalan tai Tyrvään Pyhän Olavin kirkot. Tietyllä tavalla olen aina pitänyt tuota Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoa erityisen hienona. Siellä tuli vierailtua jo ennen surullista tuhopolttoa. Kirkko sijaitsee harvinaisen kauniilla paikalla. Nyt korjattuna siinä on jotain todella ihmeellistä. Ne Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen maalaukset keskiaikaisessa kirkossa tekevät siitä todella ainutlaatuisen.
Mutta yksi kirkko on kuitenkin ylitse muiden. Ja se kirkko sijaitsee vielä omassa kotikaupungissani.

Pyhämaan kirkonkylässä - eli Pyhämaan luodolla - sijaitsee vierekkäin kaksi kirkkoa. Kirkkoja ympäröi kaunis saaristopitäjän hautausmaa. Tarkkaan katsoen voi nähdä meren siintävän kirkon pohjoispuolella. Toinen, vanhempi kirkoista on laudoitettu, punaiseksi maalattu yksinkertainen hirsirakennus. Kun astuu kirkkosaliin, henki lähes salpautuu. Kirkko on niin erityinen.

Tähän kirkkoon liittyy paljon tarinoita. Se on myös melko erityislaatuinen uskonpuhdistuksen ajan kirkoksi. Uhrikirkko nimihän tulee siitä, että kirkolle on aina lahjoitettu kiitosuhreja - yleensä rahalahjoituksia. Perinteisesti merenkulkijat ja saaristolaiset ovat hädässään viimeisenä keinona rukoilleet uhrikirkolta pelastusta. Ja jos he selvisivät, lahjoittivat he kirkolle lahjan - uhrin. Merihaverien lisäksi kirkolle on uhrattu myös mm. tulipaloista ja sairauksista selviämisen kiitokseksi. Ei niin kovin luterilaista. Seurakunta saa käsittääkseni yhä näitä lahjoituksia, vaikkei niistä niin suurta ääntä kai pidetäkään.

Mutta Pyhämaan uhrikirkko on erityinen myös sen säilyneiden maalausten johdosta. Kirkko on tiettävästi valmistunut 1640-1650 -luvuilla. Se on siis Suomen vanhimpia säilyneitä puukirkkoja. Kirkkorakennus on yksinkertainen, suorakaiteen muotoinen hirsirakennus. Sen itäpäässä on kuoriosa, jonka erottava puinen aitaus on säilynyt.

Erityisen tästä kirkosta tekee sen hienot maalaukset. Aikansa Lavonen tai Rauhala, Christian Wilbrandt maalasi vuonna 1667 kirkkosalin seinät täyteen maalauksia. Wilbrandt on koristellut maalauksillaan ainakin parikymmentä 1600-luvun puukirkkoa, mutta Pyhämaan uhrikirkon maalaukset ovat ainoat säilyneet. 

Kuvat on maalattu suoraan hirsipinnalle ja hirsien välit onkin täytetty kolmiorivoilla, jotta maalari on saanut tasaisemman pinnan. Kattomaalauksissa on kasviornamentteja ja enkelihahmoja ja seiniä kiertää Jeesuksen elämän tärkeitä vaiheita kuvaava maalaussarja.

Kirkon kohtaloksi tuli tavallinen - se rapistui ja seurakunta halusi rakentaa uuden kirkon 1700-luvun lopulta lähtien. Uhrikirkon viereen valmistuikin Pyhämaan uusi kirkko vuonna 1804. Uhrikirkosta vietiin penkit ja muu tarvittava esineistö uuteen kirkkoon. Vanha jäi varastoksi ja mm. ruumishuoneeksi. 1930-luvulla vanhan uhrikirkon merkittävyys nousi niin kirkollisissa kuin museaalisissakin piireissä esiin. Muinaistieteellisen toimikunnan arkkitehti Arne Rancken vastasi kirkon restauroinnista ja kirkolle annettiin jälleen sen kirkollinenkin arvo.



Pyhämaan uhrikirkossa kannattaa todellakin pistäytyä. Paikalla oli myös reipas, viikon töissään ollut nuorimies, joka osasi kertoa jo mukavasti tietoja kirkosta. Kirkko on tiekirkko ja on avoinna kesällä 2013 arkisin 11-17 ja sunnuntaisin 12-16.

Kirkkohaaste 5/2013