Kesäinen ajelu Kymenlaaksoon

 Pikavisiitti Kotkaan


Meillä oli asiaa Kotkaan, joten matkan varrelle tietenkin koitettiin kerätä monenlaista nähtävää. Kävimme Kotkan keskustassa, kauppakeskus Pasaatin alakerrassa sijaitsevassa Suomen Koripallomuseossa. Museon sijainti on loistava, sillä sehän on siellä, missä ihmiset liikkuvat. Sinne voi vaan poiketa vaikka heittelemään koreja tai pelamaan korispeliä. Museo ei ole kooltaan kovin suuri, mutta kertoo mainiosti lajin historiasta. Ja etenkin, jos tietää jotakin lajista, on museossa monenlaista katseltavaa. Museoon on muuten vapaa sisäänpääsy.





Merikeskus Wellamossa olemme käyneet aikaisemminkin, mutta perheen lapset halusivat käydä siellä uudelleen. Esillä oli merimuseon perusnäyttelyn lisäksi Kymenlaakson museon perusnäyttely sekä näyttely paperista.

 

Yllättävä Pyhtää

Pyhtään keskiaikainen kirkko

Aina ajellessa huomio kiinnittyy erilaisiin kyltteihin ja opasteisiin. Luonnollisesti siis myös Tiekirkko-kyltteihin. Pyhtään kohdalla kirkko näytti olevan niin lähellä tietä, että päätimme poiketa bongaamaan se. Olimme niin aikaisin liikkeellä, että kirkon ovet olivat vielä kiinni. Päätimme siis tulla paluumatkalla uudestaan. Kirkko olikin todella hieno myös sisältä. Paikalla oli reipas nuori kesäopas, joka puhui aivan ihanasti itäistä murretta! Kotimaanmatkailussa yksi hieno piirre onkin se, kun saa kuulla erilaisia murteita.






Pyhtään kirkko on yksi Uudenmaan keskiaikaisista harmaakivikirkoista. Joka tosin on valkoiseksi kalkittu - kuten Suomen keskiaikaiset kirkot yleensä olivat. Kirkko on rakennettu jo 1400-luvulla. Harvoin tulee ajatelleeksi, miten todella arvokkaita ja ainutlaatuisia nämä kirkot ovat. Mitä muuta meillä on jäljellä tuolta ajalta? Ja nämä kohteet ovat meidän kaikkien ulottuvilla ja voimme vapaasti (ja ilmaiseksi) mennä katsomaan ja kokemaan näitä paikkoja. Pyhtään kirkko on omistettu Pyhälle Henrikille.


Pyhtään kirkossa on myös yksi sarvellinen Mooses. Sarvet johtuvat heprean käännösvirheestä. Kun Hieronymus 300-luvulla käänsi Raamatun tekstiä hepreasta, hän luki virheellisesti sanan "kirkkaus" tilalle "sarvet". Konsonanttikirjoituksessa heprean kielen sanat qaran (loisti) ja qeren (sarvet) ovat lähellä toisiaan. Käännösvirheen vaikutuksia voi nähdä siellä täällä maailman kirkkotaiteessa - myös Pyhtäällä.




Kirkon pohjoisseinälle on kuvattu liki seitsemän metrin korkuinen Pyhä Kristoforos (kuulemma Suomen suurin keskiaikainen maalaus), kaikkien tiellä kulkijoiden suojelupyhimys. Oppaan mukaan kirkko onkin erityisen suosittu moottoripyöräilijöiden keskuudessa. Maalaus on peräisin 1400-luvun loppupuolelta.



Stockforsin ruukki - näyttelytila ja Pakkausmuseo

Pyhtäällä ei näyttänyt olevan mitään muuta kuin kirkko. Ihmisiä ei näkynyt missään (ehkä hautausmaan työntekijöitä lukuunottamatta). Kyltti tien vieressä ohjasi johonkin ITE-näyttelyyn. Ajattelimme mielenkiinnosta seurata sitä. Opasteet johdattivat hieman rähjäiselle tehdasalueelle. Missään ei ollut ketään, ei ristin sielua. Kyltit ohjasivat punatiiliseen vanhaan tehdaskiinteistöön, joka näytti mielenkiintoiselta. Oven ulkopuolella istui nuori mies, joka ei katsonut päin eikä sanonut sanaakaan. Ehkei sinne sitten ollut pääsymaksua - totesimme. Tila oli hieno, vain siivottu "jätteistä" ja seinillä oli ihan mielenkiintoisia töitä. Jostain ymmärsimme, että kyseessä oli jonkun taideoppilaitoksen opiskelijoiden näyttely.



 Aikamme kierreltyämme löytyi myös se mainostettu ITE-taidenäyttely.





Lähtiessämme pois näimme pienen, itse pahville kirjoitetun kyltin PAKKAUSMUSEO. Totta kai sinne oli poikettava! Jo ovella meitä vastaan tuli mukava rouva, joka piti ainakin sinä päivänä museoa avoinna. Kävi ilmi, että hän oli koko ruukkialueen omistavan miehen sisar. Veli oli aikanaan ostanut hylätyt tehdasalueet, koska halusi, että historialliset rakennukset säilyvät. Tässä vanhassa asuinrakennuksessa oli esillä miehen omia keräelmiä - vähän kaikesta, mutta ennen kaikkea erilaisia pakkauksia. Erittäin mainio kokoelma ja mukavasti laitettu esille. Sääli vaan, että näihin paikkoihin on lähes mahdotonta eksyä ja kummastakaan ei löytynyt oikein tietoa edes nettisivuilta.

Pakkausmuseon lipunmyyntitiski - pääsymaksu oli pieni, muutaman euron.











Kommentit