Made in Korvensuu

 
Lapsuudessani pappallani oli aina tapana todeta jostain tullessaan, että tuli "Korvesuu sillalt". Korvensuun kivisilta ylittää Laajoen vanhalla postitiellä Mynämäessä. Silta oli aikanaan suuri ponnistus paikkakuntalaisille. Kivisillan suunnitteli itse lääninarkkitehti Chiewitz, vaikka se valmistuikin vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen, 1906.  Korvensuun kylän kohdalla talot ovat mielestäni aina näyttäneet jotenkin vaurailta ja vähän ehkä kaupunkimaisiltakin. Syynä lienee se, että Mynämäen Korvensuun kylässä toimi aikanaan teollisuuslaitos. Parhaimmillaan Korvensuun konepaja voimalaitoksineen on työllistänyt jopa sata työntekijää.
Korvensuussa valmistui myös Suomen ensimmäinen auto, nimeltään luonnollisesti Korvensuu. Sitä en tiennyt, että Korvensuu -nimellä on valmistettu myös mm. polkupyöriä, auroja, puimureita jne. Mutta nyt tiedän.
Korvensuussa toimii nykyään Mynämäen kunnan ylläpitämä Korvensuun konepajamuseo. Viime viikonloppuna museossa oli avoimet ovet ja paikalla oli myös museon asiantuntijoita sekä museon alueella sijaitsevan voimalaitoksen omistajia. Alue olikin mielenkiintoinen, pari tuntia kului kuin huomaamatta.
Korvensuusta kotoisin oleva Frans Lindström omisti Korvensuusta myllyn, jonka yhteyteen hän 1890-luvulla perusti sahan. 1900-luvun alussa sahan tiedetään toimineen jo höyryvoimalla. Toiminta laajeni ja Lindström perusti alueelle puusepänverstaan, viilaverstaan ja valimon. Pajassa valmistui mm. äkeitä ja puimakoneita, jotka saivat kylkeensä Korvensuu-merkin.
 
Näitä laitoksia varten rakennettiin myös voimalaitos. 1910-luvulla voimalaitos, Vakka-Suomen sähkö myi sähköä myös laitoksen ulkopuolelle. 1930-luvun lopulla sähköntuotanto siirtyi Lounais-Suomen Sähkölle. Se rakennutti vuonna 1939 uuden voimalaitoksen, johon generaattori hankittiin Tampereelta. Säännöllistä sähköntuotantoa Korvensuun voimalaitoksessa oli 1970-luvulle saakka. Tämän vuoden alussa voimalaitoksen on ostanut muutaman alan harrastajan porukka, jotka aikovat kunnostaa tämän vesivoimaa käyttävän voimalaitoksen taas sähköntuotantoon. Omistajien edustajat olivat esittelemässä voimalaitosta ja sen historiaa. Asiantuntevalle insinöörille riitti kuulijoita!
Itse museo toimii vanhassa konepajarakennuksessa. Osa konepajan alkuperäisistä työkaluista ja laitteista oli jäänyt paikoilleen. Museossa esiteltiin Korvensuun laitosten monipuolista toimintaa ja tuotteita.
 
Konepajamuseon rakennukset ovat nykyään yksityisomistuksessa, omistajat toimivat seppinä museorakennuksessa.
Ai niin se auto. Frans Lindström siis valmisti vuonna 1913 konepajallaan yhdessä työntekijöidensä kanssa Suomen ensimmäisen auton. Lindström kuulemma halusi näyttää, että tehtaalla pystytään rakentamaan vaikkapa auto! Nykyään auto on yhä suvun omistuksessa, mutta se on esillä Uudenkaupungin automuseossa. Frans Lindströmin kohtaloksi tuli sisällissota. Hänet teloitettiin Vehmaalla helmikuussa 1918. Lisätietoa autosta ja Lindströmistä löytyy mm. tästä Helsingin Sanomien artikkelista.
Korvensuun konepajamuseo on avoinna kesällä torstaista lauantaihin 11-15 ja sunnuntaisin 12-15. Oppaan kanssa pääsee myös tutustumaan jyhkeään voimalaitokseen.
EDIT 2019: aukiolo kesällä 2019
  • auki kesäsunnuntaisin 30.6. – 4.8. välisenä aikana klo 11–13
  • yleisöopastukset joka sunnuntai klo 11
  • pääsymaksu 3 €

Kommentit

  1. Kiitos mielenkiintoisesta jutusta. Kuljin linja-autolla lukiovuodet Vinkkilästä Mynämäkeen, ja minustakin Korvensuu vaikutti eksoottiselta. Kuvittelin epäsuomalaisen näköisiin taloihin keskieurooppalaisia loma-asukkaita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Kyllä, mansardikattoiset, tien vierustalla olevat talot henkivät tosiaan vähän vauraammasta elämästä. Museossa selvisi myös, miten teollisuuslaitos vaikutti siihen, että kylässä toimi monia kauppoja ja muita palveluyrityksiä.

      Poista

Lähetä kommentti