Tallinnasta Haapsaluun
Ajomatka Tallinnasta Haapsaluun sujuu joutuisasti noin puolessatoista
tunnissa. Matkan varrelta löytyisi varmaan monenlaista, ainakin jos
menisi "rannan" kautta. Me poikkesimme puolivälissä matkaa (ihan päätietä siis) Ristin
kylässä. Ristin entisen rautatieaseman pihalla on vaikuttava
muistomerkki. Yksinkertainen, mutta sisältää paljon
Ristin rautatieasemalta vietiin Neuvostomiehityksen aikana Siperiaan suurin osa tämän seudun kyyditetyistä,
lähes 3 000 ihmistä. Viljar Anskon suunnittelema muistomerkki
“Rautatiekiskot muistavat…” on sijoitettu pienelle asemalaiturille,
jolle johtavat sen molemmista päädyistä kiviportaat. Laiturin neljästä
kulmasta kohoaa ylös neljä rautatiekiskoa, joita yhdistää ennen huippua
kiskoista tehty kaksoisristi.
Rautatietä tästä ei enää kulje. Vanhan rautatien tilalla kulkee sen sijaan pyörätie. Tallinnan ja Haapsalun välinen rautatie kun päättyy Riisipereen. Nyt Riisiperestä Haapsaluun pääsee rautatien paikalla kulkevaa "Terviseteetä", pyörätietä pitkin. Rataosuus päätyi yksityisomistukseen 1990-luvulla, yksityishenkilö osti rataosuuden noin 300 eurolla ja purki ja möi kiskot. Haapsalussa sijaitseva Viron rautatiemuseokin (josta myöhemmin lisää) on nyt kiskottoman tien päässä.
Koska haikaranpesä on meillä Suomessa ollut kesän uutinen, huomioi ne Virossakin ehkä nyt herkemmin. Kuin turisteja varten, sijaitsee Haapsaluun johtavan tien varrella muutamakin haikaranpesä.
Vöntkülassa pesätolppaan on kiinnitetty valkoisia nauhoja. Uskomuksen mukaan solmimalla valkoisen nauhan pesän alapuolelle haikara tulee kotiinkin vierailulle.

Rautatietä tästä ei enää kulje. Vanhan rautatien tilalla kulkee sen sijaan pyörätie. Tallinnan ja Haapsalun välinen rautatie kun päättyy Riisipereen. Nyt Riisiperestä Haapsaluun pääsee rautatien paikalla kulkevaa "Terviseteetä", pyörätietä pitkin. Rataosuus päätyi yksityisomistukseen 1990-luvulla, yksityishenkilö osti rataosuuden noin 300 eurolla ja purki ja möi kiskot. Haapsalussa sijaitseva Viron rautatiemuseokin (josta myöhemmin lisää) on nyt kiskottoman tien päässä.
Koska haikaranpesä on meillä Suomessa ollut kesän uutinen, huomioi ne Virossakin ehkä nyt herkemmin. Kuin turisteja varten, sijaitsee Haapsaluun johtavan tien varrella muutamakin haikaranpesä.
Vöntkülassa pesätolppaan on kiinnitetty valkoisia nauhoja. Uskomuksen mukaan solmimalla valkoisen nauhan pesän alapuolelle haikara tulee kotiinkin vierailulle.
Hauska haikaraperinne! Enpä ole tiennytkään. Nuo linnut ovat kyllä vaikuttavan näköisiä (ja kokoisia).
VastaaPoistaJuu, en tiedä, miten elävää perinnettä on. Mutta valkoisia nauhoja kuitenkin tässä tolpassa oli :-)
PoistaLöysimpäs mielenkiintoisen blogin. HIENOA. Pärnussa käydessäni näin myös haikaranpesiä vaan eipä näkynyt nauhoja. Liekö lapsiluku heillä täysi 😀
VastaaPoistaKiva juttu, tervetuloa lukijaksi. Kivoja juttuja myös sinulla blogissasi.
Poista