Meidän kuusi
Joulukuusi on taas rakennettu
Joskus vuosikymmeniä sitten vannoin itselleni, että minun joulukuusessani tulee aina olemaan perinteisiä koristeita ja aidot kynttilät. No, aidot kynttilät ovat säilyneet kaikki nämä vuodet (ja kaksi poikaa) ongelmitta. Mutta se tyylikäs, omenoilla, pipareilla ja olkikoristeilla koristeltu käpykuusi sen sijaan... se on saanut väistyä.
Oikeat kynttilät kuusessamme ovat siis loistaneet aina. Ensimmäisen oman kuusen olemme tainneet koristella jo ainakin kaksikymmentä vuotta sitten. Alkuvuosina anoppi tarjosi joka joulu sähköisiä kuusenkynttilöitä ajatellen, ettei meillä ollut niihin varaa. Tuolloin 1990-luvun alussa kuusenkynttilöiden löytyminen tavallisesta kaupasta ei ollut aina varmaa. Niitä pitikin aina vähän hamstrata, kun niitä jossain vaan myytiin. Nyt kynttilät ovat tainneet yleistyä - ainakin kauppojen valikoimissa niitä on enemmän.
Huvitti tänään uutisissa tullut pätkä Kansallismuseon jouluperinteistä kertovasta näyttelystä. Museokävijää haastateltiin ja sitä ennen toimittaja totesi: "Moni muistaa vielä aidotkin kuusenkynttilät"...
Niin, se kaunis ja tyylikäs kuusi sitten, mihin se katosi? Eiköhän se alkanut siitä, kun päiväkodissa tai seurakunnan kerhossa tehtiin ensimmäiset kuusenkoristeet. Olihan ne siihen kuuseen laitettava - ja sille oksalle, johon pojat ylettyivät. Ja seuraavana vuonna niitä tuli lisää ja ne vanhatkin oli laitettava. Jossain vaiheessa sitten ymmärsi, että sellainenhan sen oman kuusen on oltava.
![]() |
Viime kesän muisto Berliinistä |
Edellisessä tämän blogin tekstissä kerronkin, että kävimme kesällä 2007 Saksassa Lauschan kaupungissa, jossa on jo 1800-luvulta lähtien valmistettu lasisia kuusenkoristeita. Sieltä ostimme ensimmäiset matkamuistokoristeet. Sitten alkoi tulla tapa, että matkoilta ostamme matkamuistoksi edes yhden kuusenkoristeen. Ja mitä värikkäämpi ja "kitsimpi", sitä parempi. Sen takia kuusi näyttää vuosi vuodelta hurjemmalta! Mutta juuri oikealta meille.
Kommentit
Lähetä kommentti