Rapolan linnavuori ja Voipaalan taidekeskus Sääksmäellä

 

Sääksmäellä Valkeakoskella kannattaa joskus pysähtyä. Paikkakunnalta löytyy mm. todella hieno Emil Wikströmin taiteilijakoti Visavuori, josta en kuitenkaan nyt kirjoita. Loppukeväällä poikkesimme Sääksmäellä sen toisen nähtävyyden vuoksi (ja paikalliset, älkää hermostuko, onhan siellä varmaan paljon nähtävää) eli Rapolan linnavuoren.

Lähtöpaikkana linnavuorelle on Voipaalan taidekeskus. Tämä on kartano, johon kannattaa ehdottomasti poiketa myös sisälle. Sieltä löytyy taidenäyttelyitä, kahvila sekä tietoa kartanon historiasta. Paikka on historiallinen, onhan se tosiaan jo linnavuoren juuressa ja toisaalta keskiaikaisen kivikirkon vieressä. 

Kartanon historia alkaa jo keskiajalta ja siinä on moninaisia historian vaiheita, jotka myötäilevät luonnollisesti yleistä historian kulkua. 1700-luvulla kartanoa hallitsivat Rutenhjelmit ja Ignatiukset, 1800-luvulla omistajasukuina olivat mm. Gripenberg, Nervander, Costiander ja Nordling. Vuonna 1977 Valkeakosken kaupunki vuokrasi kartanon päärakennuksen silloiselta omistajalta tehdäkseen sitä taidekeskuksen. Kunnan omistukseen kartano siirtyi 1980-luvulla.

Nykyinen kartanorakennus on jugendtyylinen ja se valmistui vuonna 1912 rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelemana edellisen palaneen päärakennuksen tilalle. Kahvilatilan kalusteet ovat säilyneet tuolta rakennusajalta.

Voipaalan kartanon puutarhaan istutettiin jo 1700-luvulla ensimmäiset omena- ja kirsikkapuut. Kerrotaankin, että keisari Aleksanteri I olisi Suomen kierroksellaan 1819 vieraillut myös Voipaalassa ja ihastunut puutarhan omeniin. Puutarhassa kasvaa vieläkin niin omena-, päärynä-, luumu- kuin kirsikkapuitakin. 

Sinne Rapolanharjulle pääsee siis Voipaalan puutarhasta lähtevää polkua pitkin. Tämä Suomen suurin linnavuori ja maamme merkittävimpiä esihistoriallisia kohteita on siis laaja muinaismuistoalue. Historian lisäksi myös harjun luonto ja Rapolanharjulta avautuvat maisemat Vanajavedelle ovat kiinnostavia.

Polkuja Rapolanharjulla on useita kilometrejä, mutta käsityksen linnavuoresta saa myös ihan muutaman kilometrin lenkilläkin. Polku on melko helppokulkuista.

 

Muinaismuisto kai tämäkin?

 

Paluumatkalla harjulta kävelimme tietä pitkin, joka kulki Rapolan kartanoalueen läpi. Tämän kartanorakennuksen edustalla on muistomerkki sen johdosta, että presidentti Pehr E. Svinhufvud syntyi täällä Rapolassa 1861. 

Hänen isoisänsä kamreeri Svinhufvud rakennutti kartanolle komean kivinavetan 1860-luvulla. Navetta on jopa 75 metriä pitkä. Kerrotaan tarinaa, että navetan rakennuttaminen oli hiin iso hanke, että hän teki vararikon ja sen johdosta myös ampui itsensä. On myös arveltu, että osa komean kivinavetan kivistä on otettu viereiseltä linnavuorelta.

Voipaalan taidekeskuksesta löydät tietoja täältä. 

Voipaalan kartanosta on suora näköyhteys Sääksmäen kirkkoon. Kirkko on keskiaikainen, harmaakivinen kirkko, joka on valmistunut 1400-1500 -lukujen vaihteessa. Sisällä kirkossa emme nyt päässeet käymään, mutta kiersimme kirkon, katselimme hautausmaan läpi ja hyödynsimme jälleen kerran Suomen seurakuntien meille automatkailijoille tarjoaman helpotuksen - siistin WC:n. 

Seuraa blogia myös Facebookissa.