Taalintehdas, ruukkialue sekin

Lisää ruukkeja. Taalintehtaalla olisi ruukkihistoriaa ja -nostalgiaa vaikka vähän enempäänkin hehkutukseen. Tai ehkä noita upeita ruukkihistorian esimerkkejä ja ympäristöä voisi vähän nostaa paremminkin esille. Ainakin sellainen olo tuli satunnaisille alkukesän sunnuntaimatkailijoille.

Rautaruukki Taalintehtaalle perustettiin jo 1600-luvulla. Ruotsalainen Daniel Faxell perusti tänne vuonna 1686 masuunin. Masuunista saatiin rautaa ja se jalostettiin alkuaikana Perniössä Kosken ruukissa (tästä kuulette ehkä myöhemmin vielä). 

Kylä alkoi kehittyä tämän masuunin ympärille. Vuosisatojen aikana ruukin omistajat vaihtuivat, samoin tuotanto. Mutta rautatehdas paikkakunnalla oli vuoteen 2012 saakka. Suomen vanhoista ruukkialueista se, jossa viimeisenä on valmistettu vielä rautaa tai rautajalosteita. Nykyään Taalintehtaalla asunee alle 2000 asukasta, se on osa Kemiönsaaren kuntaa.


Teollinen historia on Taalintehtaalla todella näkyvillä. Eri vuosisadoilta ja -kymmeniltä on säilynyt paitsi teollisuusrakennuksia myös työväenasuinalueita ja -rakennuksia. Taajamassa voi bongata useampiakin ”kasarmeja”, eli pitkiä puurakennuksia, joissa on ollut useita pieniä huoneistoja.

Vanhat ruukin rakennukset sijaitsevat hieman kauempana meren rannasta, ns. Masuuninlammen ja siitä laskevan puron varrella. Tältä alueelta löytyy mm. masuunin raunio ja erilaisia slagitiilestä tai punatiilestä rakennettuja tuotantorakennuksia (valimo, konepaja, ruuvitehdas). 

 

Tällä alueella on myös Taalintehtaan ruukkimuseo. Kiertelimme ruukkimuseossa oppaan johdolla. Museoon on sisustettu mm. eri aikakausien työläisperheiden asuntoja. Museosta löytyi myös masuunin pienoismalli. Ainakin itse joudun aina vähän kertaamaan näillä ruukkialueilla sitä, että miten se kaikki siellä taas toimikaan. Siihen pienoismalli on ihan hyvä havainnollistaja. 


 
Museossa tehtaanjohtajan pöydällä mm. pieniä peltirasioita, joissa palkka maksettiin. Alakuvassa Ruukin leimoja.

Uudempi teollisuusalue on sijoittunut satamaan, Skeppsholmenin saareen. Vierasvenesataman vieressä olevalta terassilta voi siis katsella tuota uudempaa teollista maisemaa. 1800-luvulla Taalintehtaasta tuli Suomen suurin raudanvalmistustehdas. Masuunin lisäksi paikkakunnalla toimi valimo, kettinkitehdas, valssilaitos, naulatehdas ja höyrysaha.

Taalintehtaan hienoimmat ruukkiaikaiset rakennukset ovat minusta kyllä nämä toistakymmentä slagitiilestä valmistettua hiiliuunia, jotka sijaitsevat lähellä meren rantaa. Raudan sulatus vaati valtavan määrän hiiltä, jota siis poltettiin näissä uuneissa. Museo-opas kuvailikin, miten paikkakunnan ilma oli harmaana noesta ja kehukosairaudet muutenkin hyvin tavallisia. 

 


Hiiliuunit ovat 1800-luvulta ja aikanaan niitä on ollut tässä 26 kpl. Kun masuunin toiminta lopetettiin vuonna 1928, loppui myös näiden uunien käyttö. Uuneja käytettiin pareittain, ne täytettiin samaan aikaan ja ne paloivat kerrallaan 2-3 viikkoa.


Tämä kuvakulma rannan kolmesta empire-tyylisestä rantamakasiinista lienee tunnetuin Taalintehtaalta. 

Ennen lähtöämme poikkesimme myös katsomassa Taalintehtaan kirkkoa. Sekin siis slagitiilestä kokonaan rakennettu vuonna 1921. Kirkossa oli juuri alkamassa jokin tilaisuus, joten pääsimme kurkistamaan myös sisälle. 



 

Seuraa blogia myös Facebookissa, niin näet, millä ruukkialueella mahdetaan seuraavaksi vierailla.

Kommentit

  1. Kun nyt olette viime aikoina käyneet useammissa ruukkikylissä. Mitkä niistä ovat olleet teidän suosikkejanne ja miksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki ovat vähän erilaisia. Tykkään siitä, että raudan valmistuksen historia näkyy. Siihen Karkkila, Taalintehdas, Leineperi miksei myös Teijo ovat ehkä "aidoimpia". Ruotsinpyhtäällä on tehnyt vaikutuksen toiminnassa nähty iso vasara, joten sekin oli hieno. Karkkilan ruukkimuseossa sai rautaisannoksen masuunin toiminnasta. Sitten on eri asia, mikä näyttää kivalta ja idylliseltä. Siihen Fiskars, Noormarkku ja ehkä Kauttua kärjessä. Sitten voisi oma kategoria olla "matkailukohteella", jossa siis kahvilaa, puotia ym. kauniissa ympäristössä. Siinä voiton taitavat viedä Fiskars ja Mathildedal. Itä-Suomen ruukeissa en ole vieraillut. Mutta enemmän on alkanut kiinnostaa itse rautaruukin historia, se onko ollut masuunia, mitä on jäljellä, mitä raudasta on ehkä jalostettu jne.

      Poista
  2. Kävin toukokuussa toista kertaa Taalintehtaalla. Strandhotellet on mukavasti rustiikkinen yöpaikka hyvine pizzoineen. Paikkakunnalla riittää kuvattavaa, mutta koska olen laiska käymään museoissa, erityiskiitos siitä osuudesta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti