Kalakallioilla ja Klasun laavulla Taivassalon Hakkenpäässä

Kirjoitan pienen esittelyn Taivassalon Hakkenpäässä sijaitsevasta luontopolusta, sillä ainakin itse koitan googletella aina mahdollisimman paljon tietoa eri retkikohteista. Melko sekavia ovat usein kuntien omat nettisivut oppaineen. Jotenkin tuntuu, että tästäkään luontopolusta ei oikein löytänyt kunnollista tietoa, mistään kunnan sivuilta. Itse pidän eniten luontopoluista, jotka ovat samalla myös kulttuuripolkuja. Paikkoja, joihin liittyy myös edes jotain historiaa ja ihmisen jättämiä jälkiä. Erämaata kiertäjäksi ei minusta taida olla. Hakkenpään luontopolulle oli meiltä myös poikkeuksellisen helppo reitti. Omalta asuinalueelta kun pääsi isommalle tielle, ei kertaakaan pitänyt kääntyä. Suoraa ajoa niin pitkään, että meri tuli vastaan. 

Taivassaloon, Hakkenpään kylään valmistui kesällä 2020 kyläyhdistyksen ja paikallisten partiolaisten yhdessä rakentama "Laavupolku" sekä laavu, joka nimettiin Klasun laavuksi. Auto jätetään Hakkenpään rannan parkkipaikalle (osoite Hakkenpääntie 806, Taivassalo), siitä löytyy myös reitin opaskyltti. 

Lähtöpaikan toisella puolella on entinen saha-alue, jossa nyt taitaa olla paitsi vierasvenesatama, venesatama, kuppila, saluuna ja vaikka mitä. Tulevana kesänä taitaa lisäksi avautua "kelluva ravintolakin".  Komea tiilisavupiippu muistuttaa vielä sahan ajasta. Saha Hakkenpäähän on perustettu 1909 ja se toimi aina 1980-luvulle asti. Tänne tullessa kannattaa ajaa Hakkenpään kylänraitin kautta. Kauniita rakennuksia, joiden historia on kierrottu pienissä talon edessä olevissa opaskylteissä. Ja aikamoisella etsimisellä löytyi myös tällainen Citynomadi -opaskin.

Luontopolku on hyvin opastettu, reittiä opastavat oranssilla maalatut puutolpat (usean jalkana aitoa taivassalolaista punaista graniittia), valkoiset nauhat tai vielä pienet kivikasatkin. Reitin pituus on 5,5 km ja alkuosa reittiä kuljetaan mennen tullen samaa reittiä. 

Polku haarautuu yhdessä kohtaa, me valitsimme mennessä oikeanpuoleisen reitin (vastapäivään), joka kulkee enemmän metsäpolkuja pitkin, myös muutama suo ylitetään. Pitkospuut ja muut sillat ovat hyväkuntoisia ja reittiä pääsi näin keväällä kulkemaan kuivin tossuin. 

Perillä odottaa sitten korkea kallio, jonka päältä löytyy Klasun laavu ja siisti puucee (asia, jota itse ainakin luontopolulla arvostan suuresti). Laavulta löytyy tulentekopaikka puineen (laavun seinältä löytyy yhteystiedot, jonne voi laittaa puiden käytöstä kannatusmaksua). Ja alhaalla siintää meri.

Meidän eväät syötiin ilman grillaamista, mutta seuraava seurue laittoi jo prasun palamaan. Olimme liikkeellä äitienpäiväsunnuntain aamupäivänä, jolloin oli aluksi vielä rauhallista. Paluumatkalla seurueita tulikin sitten jo useita vastaan. 

Paluumatkan reitti oli tasaisempaa polkua. Sen varrelta löytyivät myös monet sileät ja paljaat kalliot. Näiden kalakallioiden tarina liittyi alueen kalastukseen. Taivassalohan on ollut todellinen silakkapitäjä. Lähellä näitä kallioita toimi aikanaan kalansuolaamo (Hakkenpäässä näitä on ollut useitakin). Silakkaa pyydettiin rysillä keväästä heinäkuulle. Toiminta kylän suolaamoissa oli tänä aikana kiireistä. Tänä aikana kalat suolattiin pääasiassa ihmisravinnoksi. Myöhemmin kesällä kalaa ryhdyttiin kuivattamaan näillä kallioilla. Kuivatuista kaloista jauhettiin kalajauhoa eläinten rehuksi. 

Pakkohan se oli kokeilla, miten ne silakat siinä kalliolla...

Kalojen kuivaaminen näillä tasaisilla kallioilla vaati myös melkoisesti työtä. Etenkin naiset tekivät tätä kalojen levittämistä ja kääntämistä. Näin estettiin kalojen mätäneminen. Ihmisiä tarvittiin myös lokkiparvien häätämiseksi kalakallioilta. Loppukesästä näillä tasaisilla kallioilla kuivattiin ja puhdistettiin myös rysiä. Tämän toiminnan johdosta näillä kallioilla ei vieläkään kasva jäkälää tai sammalta, ne ovat täysin paljaita.

Nämä taitavat olla jonkun silakkatynnyriverstaan vanteita, jotka metsään oli tuotu.

Reitti on mukava, helppokulkuinen ja itse tosiaan arvostan sitä, että matkan varrelta löytyy jotain ihmisen jättämää historiaa, kuten täällä tuo kalankuivaus. Hakkenpäähän mennessä voi hyvin poiketa myös Taivassalon museossa, keltainen kaksikerroksinen kartanorakennus siinä ihan tien vieressä. Museo on kesäaikana avoinna. Ja sijaitseehan Taivassalossa yksi hienoimmista keskiaikaisista kivikirkoistamme. Itsekin pitää kyllä vielä päästä sinne sisälle, sillä kirkon maalaukset ovat todella runsaat. 

Taivassalon luontokohteista olen aikaisemmin kirjoittanut postauksessa, jossa esittelen Helsinginrannan louhospolun, Kyyneltenkallion ja Pärkänvuoren.

Seuraa blogia myös Facebookissa.