Kudottua kauneutta Helsingin Taidehallissa

Vielä runsaan viikon ajan on Helsingin Taidehallissa mahdollisuus ihailla ryijytaidetta. Ryijyt ovat monen historiallisen museon peruskokoelmia, mutta on jotenkin todella hienoa, että ryijyjä esitellään myös taidehallissa. Etenkin vanhimmat tässäkin näyttelyssä esillä olevat ryijyt ovat kansan naisten uskomattomia taidonnäytteitä, joihin liittyy sukupolvien aikaiset taidot ja tiedot. Näiden, pääasiassa naisten, tekemien ja myös suunnittelemien upeiden tekstiilitöiden nostaminen osaksi taiteen historiaa on ansaittua. 

Taidehallin näyttely esittelee noin 130 ryijyä, jotka ovat varkautelaisen Tuomas Sopasen laajoista kokoelmista. Vanhimmat näyttelyn ryijyt ovat 1700-luvulta, jopa siis kolmensadan vuoden takaa. Ryijyjä on käytetty täällä jo yli tuhat vuotta, aikanaan ne olivat lämmön takaavia peittoja veneessä tai reessä. Myöhemmin ryijyt siirtyivät lattioille ja vielä seinille 1800-luvun aikana. Näissä vanhoissa ryijyissä ovat aiheina usein erilaiset elämänpuut, geometriset kuviot ja ristit, värit villalankoihin saatiin kasveista.

Tulppaanikuosinen morsiusryijy 1800.

Kolmipuinen peiteryijy, 1800-luvun alku.

Ryijyt nousivat todellisiksi sisustustekstiileiksi viimeistään 1900-luvun alussa osana kansallisromanttista muotia. Teematkin muuttuivat epäsymmetrisiksi, kuten esim. Aksel Gallen-Kallelan Liekki-ryijyssä vuodelta 1900. Ryijyjä suunnittelivat nyt tunnetut taiteilijat ja suunnittelijat. Myös 1930-40-luvut olivat ryijyjen kulta-aikaa.

Akseli Gallen-Kallela, Lisko noin 1904.

Väinö Blomstedt, Haltijat 1914.

Emma Saltzman, penkkiryijy noin 1910.

Väinö Blomstedt, Hevoset, 1906.

Ilona Jalavan nimetön ryijy. Kudottu 1921.

 

Näyttely oli kaunis. Oli hienoa, ettei ryijyjä ollut sijoiteltu ”museomaiseen” tapaan aikajärjestyksessä, vaan teemoittain. Itselleni vanhat ryijyt olivat ehkä kiehtovimpia, mutta hienoa, että ne olivat samoissa tiloissa modernien tämän päivän ryjyjen kanssa. Taidehallin upeat näyttelysalit sopivat tähänkin näyttelyyn hienosti. 

Aino Kajaniemi, Satumaa, 2015.

Eva Brummer, Vihreät tiimalasit, 1978.

Kaisa Törmänen, Pink Panther, 1985.

Taidehallin näyttely Kudottua kauneutta - suomalaisen ryijyn neljä vuosisataa on siis esillä enää 23.5.2021 saakka. Aika moni ajoista oli kyllä jo loppuunmyyty. 

Seuraa blogia myös Facebookissa.