Rakas kutsusin meil 100 viarast! - Heli Laaksosen taidenäyttelyssä Harjavallassa



 
Kun Heli Laaksosen ensimmäinen runokirja Pulu uis kohta 18 vuotta sitten ilmestyi, olin heti myyty. Minuun, Heliä jonkun verran vanhempaan, saman koulukaupungin mentaliteetin omaavaan lukijaan, nuo tekstit upposivat. Muistan niin sen juhannuksen vuosituhannen vaihteessa, jolloin isosiskon kanssa luimme Helin runoja ääneen ja vesi vaan valui silmistä. Heliä ja hänen tekstejään on sen jälkeen tullut seurattua ja luettua kovinkin paljon. Tämänkin viikon lopussa saan taas kuulla Heliä hänen kirjoittamansa näytelmän ensi-illassa Uudenkaupungin teatterissa. 
Heli Laaksonen: Yhteislaulujoutsen.
Myönnän. Kun sain kutsun Heli Laaksosen taidenäyttelyn avajaisiin samaiseen Emil Cedercreutzin museoon, josta edellinen postaukseni kertoi, hieman hymähtelin. Että sitten taidettakin. No, avajaisiin en ehtinyt, mutta toki halusin näyttelyn nähdä.
Heli Laaksonen: Vegaani onkii.
Helillä on ollut museossa käytössään yksi näyttelysali. Rakas, kutsusin meil 100 viarast -niminen näyttely oli sittenkin aivan kuten Helin runot. Ihan samalla tavalla huomasin hymähteleväni, hihitteleväni ja ainakin hymyileväni lukiessani Heli Laaksosen taideteosten nimiä ja oivaltaessani (ainakin omasta mielestäni) sitä jujua, joka niihin sisältyi - kuin aikanaan Helin runoja lukiessani. 
Vaikka tämä onkin ensimmäinen Heli Laaksosen taidenäyttely, on hänen kädenjälkeään julkaistu aikaisemminki. Muutamissa hänen kirjoissaan on ollut mainioita piirroksia, jotka joko täydentävät tai kuvittavat tekstejä.
Näyttelyhuoneen keskellä on käsikärryistä ja kymmenistä, jos ei jopa sadoista, minipuutaloista koostuva työ Muuttoliike
Heli Laaksonen: Ko ei vaan kimalaine sais tätä ikinä kuulla!
Eniten hymähdyttivät erilaiset eläinhahmot, jotka oli maalattu joko halkaistuihin puupölkkyihin tai Arabian taideosaston vanhan laatikoston lautoihin. Hauki, joka kuvasi presidentin perheenlisäystä tai kultakala, joka huomasi pukeutuneensa aivan väärin. Tai rivistö linnunpönttöjä, joissa yhdessä oli ilmiselvä kasvukeskus ja toinen ei vaan saanut suutaan auki.
Heli Laaksonen: Kasvukeskus
Heli Laaksonen: En vaa saanu suutan auk
Jos pidät Heli Laaksosen sanallisesta tyylistä, kannattaa tehdä retki Harjavaltaan. Ja kuten jo edellisessä kirjoituksessani totesin - hienosti suunniteltu museolta: Simo Riikosta automiehille ja Heli Laaksosta kartanlukijoille. Mutta kas kummaa, museossa molemmat tutustuvat innolla molempiin.
Heli Laaksonen: Eik sovittais tämä typerä riitä

Rakas, kutsusin meil 100 viarast -näyttely on esillä Emil Cedercreutzin museossa vielä 25.2.2018 saakka.



Seuraa blogia myös Facebookissa.

Kommentit

  1. En tiennyt että Heli Laakonen tekee myös taidetta. Hauskoja ja leikkimielisiä teoksia. Nuo linnunpöntöt kommentoivat hyvin yhteiskuntaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä hän juuri ennen ole tällaista taidetta tehnytkään. Tai ainakaan näyttelyyn asti. Kyllä, monet työt myös ottivat kantaa.

      Poista

Lähetä kommentti