Vielä ehtii - Osmo Rauhala Didrichsenin taidemuseossa

Blogin viime aikojen näyttelyesittelyt ovat vähän tällaisia "vielä ehtisi" -tyylisiä. Mutta kerron nyt kuitenkin tästäkin näyttelystä, joka on esillä vielä pari viikkoa helsinkiläisessä Didrichsenin taidemuseossa. Museossa, jossa olen itse käynyt vasta pari kertaa, mutta josta tuli heti yksi suosikkimuseoistani.
Museo kun sijaitsee todella kauniilla paikalla Kuusisaaressa, tyylikkäässä arkkitehti Viljo Revellin suunnittelemassa rakennuksessa, joka jo itsessään on taideteos. Villa Didrichsen valmistui  vuonna 1958 Didrichsenin perheen kodiksi, ja vuonna 1964 taloa laajennettiin näyttelysiivellä.
Museon pihamaalla on myös mielenkiintoisia veistoksia, puistossa on esillä teoksia mm. seuraavilta  kuvanveistäjiltä: Henry Moore, Mario Negri, Eila Hiltunen ja Laila Pullinen. 
Museo avautui vuonna 1965 perheen huvilan yhteyteen. Vieläkin talo on osittain sisustettu kuten siinä asuttaisiin, kirjaston hyllyiltä löytyy taidekirja jos toinenkin. Pysyvästi museossa on esillä mm. perheen keräämiä eteläamerikkalaisen ja aasialaisen kulttuurin vanhoja taide- ja keräilyesineitä. Esillä on myös useita kuvanveistäjä Henry Mooren teosta.
Museon kokoelmiin kuuluu mm. suosikkitaiteilija Niki de Saint Phallen pienoisveistos.
Vaihtuvana näyttelynä on esillä Osmo Rauhalan Peilitesti. Osmo Rauhalan taide avautuu aivan eri tavalla, jos on lukenut tai kuunnellut taiteilijan ajatuksia jo aikaisemmin. Toisaalta, niinhän kenen tahansa taiteilijan. Näyttely on hänen 60-vuotisnäyttelynsä ja sen kautta hän pohtii, mikä on taiteen ja tieteen rooli ympäröivän maailman ymmärtämisessä.
Osmo Rauhalan taiteessa on totuttu näkemään erilaisten symbolien lisäksi mm. peuroja tai joutsenia. Tämä näyttely koostuu pääosin erilaisista rauskuista. Taiteilija on sanonut: "Rausku on osoittautunut ainoaksi kalaksi, joka reagoi kuvaansa peilissä. Tutkijat pitävät tätä merkkinä tietoisuuden esiasteesta. Vastaavan testin läpäisevät lähinnä vain kädelliset, norsut ja delfiinit". Mm. tämä seikka on saanut taiteilijan syventymään rauskuun ja sen ominaisuuksiin.
 
En ole aivan varma, ymmärsinkö lainkaan, mitä taiteilija näyttelyllään kertoi. Mutta se ei häirinnyt minua. Tässä ympäristössä nuo rauskut joka tapauksessa näyttivät levollisilta, rauhallisilta ja jotenkin aika harmonisilta. Voin siis suositella näyttelyä, se sai hyvälle mielelle.

Osmo Rauhalan Peilitesti Didrichsenin taidemuseossa 28.1.2018 saakka.

Seuraa blogia myös Facebookissa.

Kommentit