Kivoja paikkoja viime vuodelta

Perinteinen kooste vuoden aikana nähdystä ja koetusta. Ja koska tämä blogi, vaikkakin kertoo henkilökohtaisista asioista, on etenkin museoista, matkailukohteista ja erilaisista mukavista paikoista raportoiva, en nyt keskity kotikaupunkini juhlavuoteen tai henkilökohtaisiin juhlavuosiin.

Vuosi alkoi ehkä yhdellä mielenkiintoisimmista tai ainakin parhaiten mieleen jääneistä ajeluista. Loppiasena päätettiin ajella kovassa pakkasessa runsaat 500 kilometriä, että nähtiin valoja Helsingissä (lue tästä). No, samalla kyllä päästiin näkemään ne monen muunkin näkemät pilkut, eli Kusaman hersyvä näyttely HAM:ssa (tästä).

 

Vuoden aikana ajeltiin aika paljon kotimaan kohteissa. Kaikista ei suinkaan tullut raportteja. Useamman kerran tuli käytyä mm. Tampereella ja vuosisadan museoksikin valitussa Vapriikissa, jonka pelimuseo oli kyllä koko perheen mieleen yksi parhaista museokäynneistä (lue tästä). 

Helsingissä käytiin katsomassa mm. von Wrightejä ja itsenäisyyspäivän valoja. Turun tapahtumista tai näyttelyistä jäivät mieleen ainakin Wäinö Aaltosen juhlanäyttely (täällä) sekä Jacob Hashimoton näyttely (lue lisää) - molemmat Wäinö Aaltosen museossa. Turun tapahtumista mukavin taisi olla Aurajoen wauhtiajot (niistä täällä).

 

Vuoden odotetuin matka suuntautui Toscanaan, jossa vietimme mukavan keväisen viikon ajellen Fiatilla yhdessä jos toisessakin keskiaikaisessa kukkulakaupungissa. Viikkoon sai mahtumaan paljon, kun matkaa oli saanut suunnitella lähes vuoden.

 

Päälimmäisenä jäivät mieleen upeat tuomiokirkot, ja juuri ne muurien ympäröimät kaupungit, Toscanan kumpuilevat maisemat ja mukava lämpö. Kaupungeista parhaiten jäivät mieleeni Siena ja Lucca. Kohteista taiteilija Niki de Saint Phallen uskomaton veistospuisto keskellä ei mitään (täällä). Ja kyllä minä siitä Pisastakin tykkäsin.

 

 

Ruotsissa matkailtiin eri kokoonpanoilla kolme kertaa vuoden aikana. Hiihtolomaviikolla vietin kuopukseni kanssa päivän Tukholmassa, kesällä vastaavasti esikoisen kanssa. Kesälomalla ajelimme miehen kanssa viikon ajan Mälarenin ja Tukholman ympäristössä. Ja miten paljon niinkin lähellä oli mielenkiintoista nähtävää. Örebron Open art -tapahtuma toi mukavan lisän tuohon vanhaan teollisuuskaupunkiin. Julita-ulkoilmamuseo ja etenkin sen vanha kartanorakennus viehättivät. Linnoja, kirkkoja, automuseoita, saaristoteitä - ja hautausmaita kuului tähän reissuun. Yksi pääkohteista oli Gripsholmin linna, josta voit lukea tästä.

Loppukesällä matkustimme vielä kolmen hengen voimin pitkäksi viikonlopuksi Saksaan. Pääkohteena oli Kölnin Gamescom-pelimessut, jossa myös me vanhukset kävimme ihmettelemässä. Mutta muuten tutustuimme mm. alueen varsin teolliseen historiaan mm. Unescon maailmanperintökohteeksikin valitussa Zollvereinin hiilikaivosalueella.

 

Blogissa vuoden suosituimmaksi tekstiksi osoittautui kuitenkin ihan jokin muu kuin matkailujuttu. Kirjoitus perustui paikallislehdessä kirjoittamaani kolumniin vanhojen valokuvien voimasta.

Tänään on vuoden 2018 ensimmäinen päivä. Nöyrästi toivon, että tätäkin vuotta voitaisiin elää toteuttaen sopivasti omia ja muunkin perhekunnan matkatoiveita. Tässä vaiheessa on tiedossa ainakin kolme todella mukavaa kevätpuolen ulkomaanmatkaa. Yksi suuntautuu jälleen Tukholmaan, yksi Riikaan ja se eniten odotettu tuonne Lounais-Ranskaan. Melkein jo olen näilläkin matkoilla, sillä mikäänhän ei ole mukavampaa kuin suunnitella lomamatkoja!

Mukavaa uutta vuotta ihan jokaiselle lukijalleni!
ps. parhaiten pysyt kärryillämme seuraamalla Facebookia.