Brühlin linnat, 58. Unesco-kohteeni

Kun ryhdyn suunnittelemaan jotakin matkaa (yleensä matkamme eivät siis ole vain yhteen kaupunkiin, vaan ajelemme laajemmalla alueella), aika pian tutkiskelen sen alueen mahdolliset maailmanperintökohteet. Koska niitäkin voi bongata, vaikkei se tietenkään ole mikään itsetarkoitus. Mutta Unescon luetteloon valitseminen kertoo aina jotain paikan ainutlaatuisuudesta tai toisaalta tyypillisyydestä sille alueelle. Harvemmin kohteet ovat pettäneet. Koitin laskea ne Unesco-kohteet, joissa vuosien aikana olen käynyt. Pääsin lukuun 58 - ja pitää muistaa, että olen matkustanut pääasiassa Euroopassa.

No viimeisellä Saksan matkallakin niitä tosiaan tuli. Yksi varmaan vähemmän tunnetuista Saksan nähtävyyksistä on Brühlin kaupungissa sijaitsevat kaksi linnaa. Tai oikeastaan linna ja metsästysmaja. Kun juniori vietti aikaansa Kölnin pelimessuilla, ajelimme me hetkeksi kaupungin ulkopuolelle. Parisenkymmentä kilometriä Kölnistä etelään sijaitsee Brühlin pikkukaupunki. Sinne meidät houkutteli juuri tuo maailmanperintökohteeksi hyväksytty Augustusburgin linna. Kaupunki oli muutenkin mukavan rauhallinen. Kävelykadulta löytyi sopiva aamiaiskahvila.

Linnaan pääsee ainoastaan opastetulle kierrokselle. Saksankielisen opastuksen lisäksi perustiedot huoneista sai myös englanniksi audio-oppaasta. Noin tunnin kestävä kierros kyllä kannatti. Linnan rakennutti Kölnin arkkipiispa Clemens August 1720-luvulla. Arkkitehteina olivat Johann Conrad Schlaun ja François de Cuvilliés. Augustusburgin linnan uskomattoman hienon portaikon suunnitteli Balthasar Neumann. 

Linnan yhteydessä on laaja maisemapuutarha, jonka toisessa päässä on linnaan kuuluva metsästysmaja, eli Falkenlustin linna. 

Tämä kokonaisuus onkin yksi syy, miksi kohde on maailmanperintöluettelossa. Linnat edustavat rokokoota, ja olivat lajissaan ensimmäisiä Saksassa.

Toisen maailmansodan jälkeen linnaa on käytetty myös valtion edustustilana. Linnat olivat sisältä todella vaikuttavia. Erilaista marmoria, stukkokoristetta, sinivalkoista kaakelia, kultaa, kattomaalauksia... Joten jos tuolla suunnalla liikutte, niin ehdottomasti kannattaa tehdä vierailu myös sisätiloihin. Vierailu vaati vähän kyllä aikataulutusta, sillä kesäaikanakin molemmissa linnoissa oli keskellä päivää parin tunnin "ruoka-aika", jolloin ne olivat suljettuina.

Ikävä kyllä linnoissa ei saanut valokuvata sisällä, mutta kielto sai sitten ostamaan perinteisiä postikortteja, joista näyte tässä.

Bongailetko sinä Unesco-kohteita?

Seuraa blogia myös Facebookissa, niin tiedät ajoissa, mikä on seuraava Unesco-kohde, jonka bongaan.