Käynti Ateneumissa
Viime viikolla ehdin myös pikaisesti käymään Ateneumissa. Hyvä niin, sillä en olisi mistään hinnasta halunut jättää Rafael Wardin näyttelyä väliin. Niin elämänmakuisia, aurinkoisia - miksei myös tummanpuhuvia - maalauksia ei ensimmäiseksi voisi kuvitella suomalaistaiteilijalta. Näyttely on hieno. Esillä on vajaa sata maalausta lähes kuuden vuosikymmenen ajalta. Esillä on myös Wardin suunnittelemia oopperapukuja. Suurelle yleisölle taiteilija tuli tutuksi viimeistään presidentti Tarja Halosesta maalaamastaan muotokuvasta. Näyttelyssä voi katsella myös mielenkiintoisen filmin, joka kertoo tästä muotokuvan maalausprosessista sekä taiteilijan ja presidentin välille syntyneestä ystävyydestä. Tässä näyttelyssä kannattaa ehdottomasti vierailla! Näyttely on esillä maaliskuun alkuun saakka.
Jos asuisi lähempänä pääkaupunkia, kävisi kerrallaan vain yhdessä näyttelyssä. Mutta, kun matka-aikaa kotoa Ateneumiin julkisilla välineillä tulee yhteensä seitsemän tuntia (meno-paluu), pitää väkisinkin ahdata samaan päivään useampi kohde ja näyttely. Seuraavaksi siis Ateneumin näyttely Järven lumo. Nyt pitää kyllä todeta, että upea näyttely kärsi minun osaltani siitä, että Wardin lumo piti otteessaan, enkä jaksanut keskittyä yhtä tiiviisti näihin suomalaisen maalaustaiteen mestareihin. Olemme viime vuosien aikana vierailleet Tuusulanjärven taiteilijakodeissa ja mm. Järvenpään taidemuseon aiheeseen liittyvässä näyttelyssä, joten taiteilijat, ympäristö ja taidekin oli osittain tuttua.
Jos asuisi lähempänä pääkaupunkia, kävisi kerrallaan vain yhdessä näyttelyssä. Mutta, kun matka-aikaa kotoa Ateneumiin julkisilla välineillä tulee yhteensä seitsemän tuntia (meno-paluu), pitää väkisinkin ahdata samaan päivään useampi kohde ja näyttely. Seuraavaksi siis Ateneumin näyttely Järven lumo. Nyt pitää kyllä todeta, että upea näyttely kärsi minun osaltani siitä, että Wardin lumo piti otteessaan, enkä jaksanut keskittyä yhtä tiiviisti näihin suomalaisen maalaustaiteen mestareihin. Olemme viime vuosien aikana vierailleet Tuusulanjärven taiteilijakodeissa ja mm. Järvenpään taidemuseon aiheeseen liittyvässä näyttelyssä, joten taiteilijat, ympäristö ja taidekin oli osittain tuttua.
Tuusulanjärven rannalle syntyi 1800-luvun lopussa ja
1900-luvun alussa taiteilijayhteisö. Viidessä taiteilijahuvilassa
asui ja työskenteli ajan suomalaisen kulttuurielämän keskeisiä tekijöitä
perheineen (linkit vievät blogikirjoituksiin meidän vierailuistamme näissä taiteilijakodeissa): kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt,
säveltäjä Jean Sibelius, taidemaalarit Pekka Halonen ja Eero Järnefelt sekä
runoilija J. H. Erkko. Tuusulanjärven rannoille taiteilijoita houkuttivat luonnonkaunis
ympäristö ja työskentelyrauha. Järven lumo -näyttely kertoo tarinoita Tuusulanjärven
taiteilijayhteisön elämästä ja sen kiehtovista kodeista. Positiivista oli, että taideteosten lisäksi näyttelyssä oli jonkin verran myös aitoja taiteilijoille kuuluneita esineitä. Sitä toivoo aina myös taidenäyttelyihin.
Tämän näyttelyn näkemiseen on jo vähän hoppu, sillä se on esillä enää pari viikkoa.
Kävimme joululomalla Ateneumissa ja tykkäsin molemmista näyttelyistä. Kannattaa käydä!
VastaaPoistaHei totta! Taidenäyttelyihinkin taiteilijoiden esineitä kiitos. Siveltimet, luonnokset ym. lisää aina mielenkiintoa ja tuo lisäsyvyyttä. Ja Wardi on kyllä ihana!
VastaaPoistaSit alkaa olla jo hoppu. Niin se välillä on, että työt haittaa harrastuksia. Tässä tapauksessa pääsin työmatkan puitteissa, joskus siis niinkin.
VastaaPoista