Lapua ei taida olla mikään matkailutrendien ykkönen. Itselleni paikkakunta toi lähinnä mieleen Kobrat koripallosta ja lapsuudessa verkkokalvolle pysyvästi piirtyneet valkoiset ruumisarkut uutiskuvissa järkyttävän räjähdyksen jälkeen. Loppukesällä päätimme kuitenkin pysähtyä Lapualla. Jälleen kerran poikkesimme kaupungissa tietämättä ja tutkimatta kaupungin tarjontaa ennakolta kovinkaan paljon. Ja silloin ehkä yllättyykin positiivisimmin.
Viitat ohjasivat Kulttuurikeskus Vanhaan Paukkuun. Sinne siis. Kyseessä on historiallinen tehdasrakennusten rypäs Lapuanjoen varrella. Rakennuksista löytyi niin kirjastoa, museoita, kappelia, elokuvateatteria kuin tehtaanmyymälääkin. Ympäristö on hieno, kuten kunnostetut tehdasmiljööt aina.
Tehdasalueen historia liittyy Valtion patruunatehtaaseen,
joka perustettiin vuonna 1923. Sotien aikana alueella oli jopa tuhat
työntekijää ja patruunoita valmistettiin kymmeniä miljoonia vuodessa. Sotien
jälkeen tehtaassa valmistettiin paitsi sotakorvaustuotteita myös
pienoiskiväärin patruunoita. Uusia tuotteita olivat myös erilaiset
voimansiirtoketjut, polkupyörien polkimet ja onteloniitit.
Ne valkoiset ruumisarkut, jotka minäkin lapsuudestani
muistan, liittyvät järkyttävään onnettomuuteen, joka tehtaalla tapahtui.
13.4.1976 tehtaan nallilataamossa tapahtui räjähdys, jossa menehtyi 40
työntekijää, suurin osa naisia. Vähä vähältä tehdastoiminta siirtyi vähän
kaupungin keskustasta ja tehdaskiinteistöt tulivat Lapuan kaupungin
omistukseen.
Tehdaskiinteistöistä tehtiin kulttuurikeskus. Tyylikäs
kirjasto- ja galleriatila olivat avoinna koronakesänäkin, samoin tilassa toimii
Lapuan patruunatehtaan museo, mikä olikin oikein mielenkiintoinen. Museossa
kerrottiin tehtaan ja sen valmistamien tuotteiden historia.
Samassa museossa on oma osasto myös Lapuanliikkeen historialle sekä paikallisen valokuvaamon historialle ja valokuville.
Omassa rakennuksessa tällä alueella sijaitsee myös Lapuan taidemuseo.
Alueen vaikuttavin tila oli kuitenkin Pajakappeli. Pieni
rakennus on patruunatehtaan entinen kaasulaitos ja paja. Nyt tilaan oli
tehty räjähdysonnettomuuden muistokappeli, jossa oli Kari Ovaskan
enkelipatsas ja kynttelikkö, jossa oli paikka jokaiselle onnettomuudessa
menehtyneelle.
Paukussa voi myös shoppailla. Nimittäin Lapuan Kankureiden tehtaanmyymälä sijaitsee alueella. Perinteikäs yritys, jonka tuotteet ovat viime vuosina kokeneet huikean imagon kohotuksen tyylikkäällä designilla ja tyylikäs oli myös tämä myymälä.
Seuraavaksi ajattelimme ajella katsomaan, että kaipa kaupungissa nyt kirkko on. Olihan, oikea tuomiokirkko! Lapuan tuomiokirkon ovet olivat auki ja sisällä olikin mainio opastyttö. Istuimme pitkään kirkossa hänen kertoessa tietoja niin kirkosta kuin muistakin paikkakunnan asioista.
Saimme paljon tietoa paikkakunnasta ja paikkakuntalaisista. Saimme myös hyvät vinkit siihen, mihin menisimme seuraavaksi. Komean kirkon, johon mahtuu 1300 lapualaista istumaan, rakensi tunnettu kirkonrakentaja Heikki Kuorikoski arkkitehti Carl L. Engelin piirustusten mukaan vuonna 1827. Alttarimaalaus on vuodelta 1845, B. Godenhjelmin maalaama. Erikoiset kattomaalaukset ja lasimaalaukset ovat vuodelta 1927.
Ja koska olimme Pohjanmaalla ja vielä tuomiokirkossa, niin pitihän sieltä löytyä myös Suomen suurimmat urut. Pillejä näissä Kangasalan urkutehtaan 1930-luvulla valmistuneissa uruissa on 6666.
 |
Vaivaisukko 1830-luvulta.
|
Opas kehotti meitä ajamaan myös kaupungin laidalla sijaitsevalle hautausmaalle, mistä löytyi tuon Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuuden muistomerkki. Vaikuttava sekin. 40 ristiä kuin räjähtäneen graniittikiven keskellä.
Ehkä kuitenkin hienoin Lapuan käyntikohteista oli puisto. Jokilaakson Matkailupuutarha sijaitsee aivan sen tuomiokirkon lähellä, kaupungin keskustassa siis, Lapuanjoen varrella.
Puutarha on yli satavuotiaan entisen emäntäkoulun alueelle vuonna 2000 perustettu puutarhamatkailukohde. Tälle parin hehtaarin alueelle
on vapaa pääsy ja alueen kasvit on varustettu nimikylteillä. Kasveja puistossa
on ainakin 60.000 – puita, pensaita, perennoja, kesäkukkia, havukasveja,
maustekasveja jne.
Puisto oli hieno, hyvässä kunnossa ja mielenkiintoinen.
Ainakin kesäaikana alueella toimi myös mukava kahvila.
Seuraa blogia myös Facebookissa, niin tiedät missä milloinkin retkeillään.
Itse pidän ehdottomasti enemmän siitä, että matkakohteeseen on tutustuttu etukäteen. Koen, että muutoin helposti tuppaa jäämään mielenkiintoisia asioita näkemättä ja kokematta. Makuasioitahan nämä ovat... Teillä vaikuttaa olleen varsin onnistunut reissu Lapualle! Ja tämän perusteella yhdyn mielipiteeseesi, Matkailupuutarha vaikuttaa kohteelta, jossa itse viihtyisin kaikkein parhaiten!
VastaaPoistaNo pääasiassa minäkin otan hyvin selvää matkakohteista. Mutta viime kesä ajeltiin ristiin rastiin Suomea vähän tällä huolettomammalla asenteella. Kivaa tämäkin.
PoistaMinulle niin rakkaita paikkoja Lapualla. Käyn tuon tuostakin. Kiitos kauniista blogijutuistasi ja kuvistasi. Mäntyharju ja Verla ovat myöskin suosikkejani, kuten vanhat puutalokorttelitkin.
PoistaKiitos Johanna palautteestasi.
PoistaOikein hyvä juttu. Harrastan itsekin tällaista paikkakuntamatkailua. En edes etsi nähtävyyksiä, vaan haluan vain nähdä ihmisiä arjessa ja kuljeskella ympäriinsä. Tänä vuonna Pyhtää, Kokemäki, Mouhijärvi, Heinola ja Kouvola.
VastaaPoista