Olli ja Bucklan Mäntän Gustafissa

 

Mennään vielä Mänttään. Viime kirjoituksessa kerroin Serlachius-museon Göstassa olevista näyttelyistä. Toinen museokohde Gustaf sijaitsee Mäntän keskustassa, tyylikkäässä Serlachius-yhtiöiden entisessä pääkonttorissa. Tässä museossa se päänäyttely on pidempään jo esillä ollut Paperiperkele, joka esittelee innostavalla tavalla kauppaneuvos Gustaf Serlachiuksen vaiheita ja elämää. Tämän näyttelyn olimme jo pariin kertaan kiertäneet, joten nyt keskityimme Ehrströmeihin.

Toukokuun alkuun 2020 saakka esillä on näyttely, joka esittelee ainakin minulle aiemmin tuntemattoman taiteilijaparin elämää ja tuotoksia. Olli, eli Olga ja Bucklan, eli Eric Erhström tuntuivat tehneen vaikka mitä ja osallistuneet vaikka mihin. Tekstejä lukiessa jopa hymyilytti, kun aina tuli uusi asia, mitä etenkin Eric oli tehnyt.

Eric Ehrström, omakuva 1933.

Eric eli Bucklan taisi olla melkoinen persoona. Hän syntyi 1881, oli laiska opinnoissaan, mutta muuten kyllä aktiivinen. Hän ystävystyi Axel Gallénin kanssa, joka sai Erickin innostumaan nimenomaan taidekäsityöstä, esimerkiksi kuparin pakotuksesta. Hänestä tuli taidekäsityöläinen, taidegraafikko, korusuunnittelija, kuvittaja, lasisuunnittelija, hyönteistutkija, astiasuunnittelija, heraldikko, taidekonservaattori jne. 1900-luvun alussa hän lähti monen muun taiteilijan tapaan Pariisiin opiskelemaan, missä hän tapasi tulevan vaimonsa Olgan eli "Ollin". Pariskunta työskeneteli mm. arkkitehtitoimisto Gesellius - Lindgren - Saarisella ja ovatkin suunnitelleet monia yksityiskohtia eri jugend-arkkitehtuurin kohteisiin.

Pohjoismaiden Osakepankin ovet, 1904. Oven yksittäisiä Eric Ehrströmion suunnittelemia kasviaiheita pidetään suomalaisen jugendin merkittävinä metallitatiteen teoksina.

Suur-Merijoen kartanoon suunniteltuja esineitä.

Kaiken muun ohessa Eric toimi myös Ateneumin konservaattorina vuodesta 1914 aina 1930-luvulle asti, oli myös ensimmäisiä suomalaisia, joka sai koulutusta taidekonservoinnissa. Karhulan lasitehtaan taiteellisena johtajana hän toimi 1920-luvulla. Hän oli myös kirjailija ja kuvittaja. Hän kirjoitti lastenkirjoja ja kuvitti ne. Hän teki myös mm. yli 200 piirrosta E. N. Setälän aapisen kuvitusta varten. Hän suunnitteli Suomelle valitun kuninkaan kruunun, oli jäsen komiteassa, joka valitsi itsenäisen Suomen uuden lipun ja vaakunan, suunnitteli postimerkkejä jne.

Tämän kaiken lisäksi Erik Ehrstöm nautti elämästä. Häntä pidettiin todellisena seuramiehenä, hän nautti hyvästä ruuasta, valmisti sitä ja kehitti myös omia reseptejä ja keittokirjoja. Hänellä on sanottu olleen "absoluuttinen maku".

Eric Ehrströmin korusuunnitelma. 1903.

Olga Gummerus-Ehrström oli siis myös taidemaalari, suunnittelija ja kaiken lisäksi kaunotar ja myös miehensä muusa. Hänen kerrottiin pukeutuneen huippumuodikkaasti, hän suunnitteli itse muodinmukaiset vaatteensa. Pariskunnalla oli vuonna 1917 Suomen Kuvalehdessä yhteinen muoti- ja ruokapalsta.

Kettukarkki vai Pihlajanmarjakarkki? Olga Gummerus-Ehrströmin suunnittelema Fazerin makeiskääre vuodelta 1908.

Miksi tämä näyttely on juuri Mäntässä? No, Ehrströmit olivat Gösta Serlachiuksen tuttavia. He avustivat Göstaa mm. taidehankinnoissa ja niiden esittelemisessä. Pariskunta vieraili usein Serlachiuksen luona Mäntässä. 1930-luvulla he lahjoittivat testamentillaan noin 4000 teosta ja luonnosta Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle.

Eric Ehrström menetti nelikymppisenä oikean kätensä, mutta sekään ei hiljentänyt hänen vauhtiaan. Hän kun opetteli kaivertamaan ja maalaamaan vasemmalla kädellä. Pariskunnan molemmat lapset olivat kuolleet vauvoina. Eric kuoli 53-vuotiaana vuonna 1934 ja Olga vuonna 62-vuotiaana vuonna 1938.

Näyttely oli paitsi kaunis myös hyvin valaiseva. Mielenkiintoisia tarinoita tästä ennen tuntemattomasta taiteilijaparista. Upeita koruja, taideteollisuutta, kirjakuvitusta ja hieno elokuva, joka kannattaa katsoa ennen näyttelyyn tutustumista.

Olli ja Bucklan - Ehrströmien elämä ja taide -näyttely 3.5.2020 saakka Serlachius-museo Gustafissa Mäntässä.