Keukenhofin kukkapuisto ja Hollannin tulppaanipellot

Suurin syy sille, että juuri keväiseksi lomamatkaksemme valikoitui Hollanti olivat kukat. Koska maa oli entuudestaan jo monilta osin tuttu, ei sinne välttämättä olisi menty ilman kevään kukkaloiston houkutusta. Aikaisemmat matkat ovat ajoittuneet kesäaikaan, joten jo vuosikymmeniä on itseäni vähän houkuttanut niiden mahdollisten tulppaanipeltojen näkeminen. Mennään siis tässä kirjoituksessa siihen matkamme pääkohteeseen - ja varoitus, kukkakuvia, niitä riittää!

 

Parhaiten niitä tulppaanipeltoja voi nähdä Haarlemin ja Haagin välisellä alueella (Lissen, Noordwijkin, Leidenin aluet), jota sanotaan ns. Bollenstreekiksi eli "silpulialueeksi". Riippuen kevään etenemisestä erilaiset sipulikukat kukkivat alueen pelloilla yleensä maalis-huhtikuussa. Krookuksia, hyasintteja, narsisseja ja tulppaaneja. Nämä valtavat pellot ovat siis sipulien tuottamista varten. Hollanti on  maailman suurin kukkasipulien tuottaja. Varmaan suurin osa Suomenkin kukkapuutarhoissa tuotetuista sipulikukkasista on lähtöisin näiltä pelloilta. Siis ne sipulit. 

Me ajelimme alueella tänä vuonna huhtikuun viimeisellä viikolla ja vielä oli jonkin verran tulppaaneja ja hyasintteja kukassa. Monin paikoin kukinnot oli kuitenkin jo leikattu. Ne niitetään, jotta kasvi ei tuottaisi siemeniä kukintoon. Sipulit nostetaan maasta myöhemmin kesällä. Nämä kukkapellot olivat kyllä vaikuttavia. Ja tiedoksenne, että minä en mennyt pelloille kukkarivistöjen puolelle vaan olin kiltisti pientareen puolella. Kukkaviljelijät taitavat olla aika kyllästyneitä kuvia ottaviin turisteihin, jotka tallovat kukkarivistöjä.

  

Parhaiten tulppaaniloistoa näkee Lissessä sijaitsevassa Keukenhofin kukkapuistossa. Puisto on avoinna joka kevät kahdeksan viikon ajan ja on todella suosittu turistikohde. 

 

Alue on 32 hehtaarin suuruinen ja sinne oli tänä keväänä istutettu jopa seitsemän miljoonaa kukkasipulia. Puistossa voi tulla lievä yliannostus tulppaaneista, mutta se ei ole vaarallista. Me ainakin nautimme täysin kaikista mahdollisista tulppaanilajikkeista, -väreistä ja kukkaistutuksista.

 

 

Puisto on alueen kukkasipulikasvattajien näyteikkuna. Eri tuottajilla ovat omat alueensa, joissa he esittelevät eri lajikkeitaan. Kukat istutetaan syksyisin tavallaan kolmeen eri kerrokseen, jotta kukintoja ja lajeja riittää koko aukiolon ajaksi. Kukkarivistöissä ovat pienet kyltit, joissa kerrotaan lajikkeen nimi. Voisin kuvitella, että innokas kotipuutarhuri menee vielä enemmän sekaisin tuolla puistossa, kun mieli tekisi yhtä sun toista lajiketta.

 

  

Puisto on perustettu vuonna 1950 ja nykyään siellä käy jopa 1,5 miljoonaa vierasta tuon kahdeksan viikon aikana. Aikamoista tungosta siis ajoittain. 

 

Joka vuosi kukat istutetaan uudelleen erilaisen suunnitelman mukaan, joten puisto ei koskaan ole samanlainen. Tänä vuonna teemana oli "Flower Power" eli 1970-luku. Selvimmin se taisi näkyä alueella olevissa sisätiloissa, joiden koristeina oli tyyliin sopivia esineitä, kuten hippivolkkareita tms.  Alueella on myös sisätiloja, joissa on omia vaihtuvia kukkanäyttelyitä. Nyt yhdessä oli mm. komea orkideanäyttely.

 

Tänä vuonna Keukenhof on avoinna 21.3.-19.5. välisenä aikana päivittäin klo 8-19.30. Me olimme ostaneet liput ennakolta, mutta se ei kuitenkaan takaa varmaa sisäänpääsyä. Pääsiäisviikonloppuna puistoon oli ollut niin paljon jonoja, että ihmisiä oli kokonaan käännytetty alueelle meneviltä teiltä takaisin.

Me vierailimme puistossa paikallisten "vappuna" eli Kuninkaanpäivänä, joka oli paikallinen vapaapäivä. Ihmisiä oli toki paljon, olimme puistossa noin 9-14 välisen ajan. Ruuhkaa ei kuitenkaan ollut. Sää oli melko viileä ja välillä vähän satelikin.

Jos maailmantaiteen mestareiden liiallisesta nauttimisesta voi sairastua Stendhalin syndroomaan, niin voisikohan sitä tunnetta, joka tuolla puistossa vietetyn päivän jälkeen oli päällimmäisenä, kutsua Keukenhofin syndroomaksi? Joka tapauksessa, kyllä kannatti!