Tislattua historiaa Rajamäen Ryypissä

 

Rajamäen tehdasmuseo tiedotti tiistaina, että museo on saanut uuden nimen, Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi. 

 

Ryyppi on vanha suomalainen juomamitta, jonka tilavuus on 4,1 cl. Ryyppiä suurempia mittayksiköitä ovat jumpru, kortteli, tuoppi ja kannu. Halusimme museolle nimen, joka on kuin maistiainen Suomen kansan läikkyvää menneisyyttä. Alkoholin valmistus, käyttö ja säätely ovat väkevä osa maamme tarinaa. Ryyppi mittasi ja maistui entisaikaan, Rajamäen Ryyppi on museo juuri tähän päivään. Näin nimeä perusteltiin museon tiedotteessa. 

Ja sitä se museo onkin. Vierailimme Nurmijärvellä, Rajamäen tehdasalueella sijaitsevassa museossa viime vuoden elokuun lopussa, vuoden viimeisillä opastuskierroksilla. Tänä vuonna museo avautuu ryhmille huhtikuussa ja yksittäisille kävijöille 18.5. Museoon tutustutaan pääosin vain opastetulla kierroksella, johon paikka kannattaa varata ennakolta, sillä yhdelle kierrokselle voidaan turvallisuussyistä ottaa vain rajoitettu määrä yleisöä (katso tarkemmat ajat ja ohjeet museon sivuilta).

Vuonna 1888 Wilhelm Juslin perusti tehtaan Rajamäen tilan maille. Tehdasyhtiö valmisti painohiivaa, väkiviinaa, etikkaa ja eetteriä. Tehtaan ympärille kasvoi Rajamäen kylä asukkaineen, kouluineen, palokuntineen, urheiluseuroineen ja kirkkoineen.   

  

Kieltolaki tuli Suomessa voimaan sata vuotta sitten, kesäkuussa  1919. Lain tarkoituksena oli ”tehdä loppu juovutusjuomaliikkeen tuottamista siveellisistä, taloudellisista ja kansanterveydellisistä vaurioista”. Kieltolakia kuitenkin rikottiin alusta lähtien kaikkialla maassa ja kaikkien yhteiskuntaluokkien toimesta. Tässä vaiheessa myös Rajamäen tehdas siirtyi valtiolle, Valtion Alkoholiliikkeen omistukseen. Ja kun kieltolaki 5.4.1932 kumottiin, alkoi tehdasalueella suuret laajennus ja uudistamistyöt. Rajamäestä tuli valtion omistaman alkoholituotannon keskuspaikka.

Kun tehtaan perustamisesta oli vuonna 1963 kulunut 75 vuotta, perustettiin sen yhteyteen museo. Mutta koska alkoholi aiheena oli yhä lähes salattavaa, pääsi museoon vierailulle vain harvat ja valitut, pääasiassa yrityksen omat sidosryhmät. Vasta kesällä 2017 tehdasmuseo avautui suurelle yleisölle. 

 

Eikä museossa vieläkään kaikki ole kaikkien nähtävänä. Varsinaista kulttuurihistoriaa edustaa se, että yhä vieläkin osa museon vitiriineistä on peitettu lakanoin. Sillä museossa ei saa esitellä alkoholijuomapulloja tai -pakkauksia, jotka ovat vielä tuotannossa ja myynnissä!

  

 

 

Mutta paljon sai esittää, ja se tekikin museosta mielenkiintoisen. Teollinen historia on kiehtovaa, tarinat tuotteiden takana tulevat hienosti eille asiantuntevasti opastetulla museokierroksella. 

 

Rajamäen tehtaassa myös valmistettiin yli puoli miljoonaa Molotovin cocktailia. Talvisodan ihmettä luonutta cocktailia on alkuperäisenä jäljellä enää kolme, joista yksi esillä museossa. Suomen armeija kyllä valmisti pulloja ensin muualla, mutta kun tarve kasvoi, otettiin Rajamäen pullotuslinja sodan aikana tähän käyttöön.

  

 

Kieltolain aikana Rajamäen tehtaalla valmistettiin myös hajuvesiä, mm. "aitoa" Kölninvettä. Hajuvesien tuotanto loppui samaan aikaan kieltolain aikaan, 1932. Museossa on hieno kokoelma tehtaalla valmistettuja hajuvesipulloja, jotka tehteen eräs entinen työntekijä oli luvattomasti laittanut talteen - onneksi.

Kuten yleensäkin tehdasalueet, myös tämä Rajamäen alue on kiinnostava myös arkkitehtonisesti. Kun alueella tehtiin laajennuksia kieltolain kumoamisen jälkeen, oli niissä monessa pääarkkitehtina Erkki Huttunen. Hän suunnitteli alueelle myös hineon funkiskirkon. Tehdaslaueen historiasta on tehty myös mobiiliopaste.

Seuraa blogia myös Facebookissa.