Alvar Aallon Inkeroinen

Viime päivien yksi eniten omissa somepiireissä jaettu kolumni on ollut Riku Rantalan Hesarissa julkaistu juttu kotimaanmatkailusta. Jotenkin hymähdyttää, sillä itselleni kotimaanmatkailu on ollut aina kuitenkin se ykkösjuttu. Varmaan paljon siitä syystä, että kaukomatkoihin ei ole ollut kiinnostusta (lue: ollut varaa) tai ehkä se, että matkailuvälineenä olemme pääasiassa suosineet autoa. Siitä syystä olemme esimerkiksi käyneet aika monessa suomalaisessa Alvar Aalto -kohteessa (täällä niitä kirjoituksia). Koska joku syy matkailulle kuitenkin tulee olla!
Ja joku syy pitää olla, että matkailee lomallaan vaikka nyt Kouvolaan! (kaikki kunnia kaupungille, sinne on kyllä matkailtu myös museonäyttelyn johdosta). Viime kesänä poikkesimme (jopa yövyimme) Kouvolassa juuri Alvar Aallon johdosta. Anjalan ja Inkeroisten tehdasalue ympäristöineen kun oli aikaisemmin jäänyt bongaamatta.

Alueelta on laadittu myös mobiiliopastusreitti puhelimeen ladattavaan Citynomadi-sovellukseen, jota käytimme apunamme. Näitä mobiilioppaitahan on monilta eri paikkakunnilta eri sovelluksina. Monet museot ovat laatineet erilaisia opasteita ns. Seinätön museo -alustalle ja tosiaan toinen yleinen alusta on tämä Citynomadi.
 
Kymijoen varrelle sijoittui aikanaan useitakin etenkin metsäteollisuuteen liittyviä teollisuuslaitoksia. Teollisuus loi ympärilleen myös niin johdon kuin tehtaalaisten asuinalueita ja asukkaiden tarvitsemia julkisia rakennuksia. Ja näitä varten tarvittiin arkkitehteja.

Tampella Oy perusti 1930-luvun lopulla Inkeroisiin Anjalan paperitehtaan. Sitä ennen alueella oli toiminut 1800-luvulta lähtien jo kartonkitehdas. Tampella rakennutti tehtaan (1937-38) lisäksi myös asuntoja työntekijöille, insinööreille ja työnjohtajille. Alvar Aalto suunnitteli lukuisten tehdasrakennusten lisäksi erilaisia asuinrakennuksia sekä muutos- ja laajennustöitä alueen olemassaolevaan rakennuskantaan. Inkeroisissa on siis muitakin kuin Aallon suunnittelemia rakennuksia.
Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset ajoittuvat vuosiin 1937-1956. Kokonaisuus muodostuu tehdasrakennuksista, paritaloista, rivitaloista, omakotitaloista, kerrostaloista, Tehtaanmäen koulusta sekä kokonaisesta Karhunkankaan omakotitaloalueesta. Aallon suunnittelemat rakennukset olivat aikanaan moderneja ja uudenaikaisia. Aalto arvosti teknologiaa ihmisen palveluksessa, parempien asumisolojen mahdollistajana. Rakennukset sijoitettiin maisemaan, luonto sai jäädä lähelle.
 
Karhunkankaan omakotitaloalue sijaitsee pari kilometriä Tehtaanmäeltä pohjoiseen, alueella on yhteensä 58 omakotitaloa. Alkuperäiset rakennussuunnitelmat tehtiin jo 1930-luvun lopulla, mutta alueen rakennustyöt alkoivat vasta 1940-luvun puolella ja kestivät vuoteen 1946. Oy Tampella Ab tuki asuntojen rakentamista ja takasi halvat lainat, erilaisia talotyyppejä oli viisi.
Insinööreille rakennettiin omakotitaloja, joista yli-insinöörin asuintalo oli suurin, työnjohtajat asuivat paritaloissa, virkailijat ja työntekijät rivi- ja kerrostaloissa.  Tasa-arvon hengessä kaikille pyrittiin takaamaan hyvät elinolot. Insinööreille suunnittelut asunnot (3 kpl) ovat kolmikerroksia valkoisiksi kalkittuja tiilitaloja puutarhoineen (yläkuvassa).
Alvar Aalto suunnitteli vuonna 1937 tehtaan työläisille nämä ns. Tervalinjan rivitalot, joista tässä kuvassa olevassa päädyssä toimii yhä tehtaalaisten terveysasema.
Alueella on myös kolme ns. Aravataloa. Tehtaan virkailijoille suunnitellut kerrostalot ovat vuosilta 1950-56. Kerrostaloissa on erikokoisia asuntoja yksiöistä suuriin perheasuntoihin, joissa on takka, parveke ja erillinen palvelijanhuone omalla sisäänkäynnillä. Rakennusten katoilla on suuret kattoparvekkeet ja ullakoilla vintit.
Tehtaalaisten lapsille Alvar Aalto suunnitteli kansakoulun, joka valmistui vuonna 1940. Koulu on sijoitettu rinteeseen kolmeen eri tasoon. Koulu on suunniteltu samanaikaisesti New Yorkin maailmannäyttelyn kanssa, ja sanotaankin että rakennuksessa on vaikutteita Suomen Paviljongista. Keskimmäisessä kerroksessa on aulan lisäksi ruokala ja opettajanhuone sekä ulkohallin vieressä wc-tilat. Yläosassa kahdessa eri kerroksessa on luokkahuoneet ja rehtorin kanslia. Alimmaisessa kerroksessa on liikuntasali, pesutilat ja puutyöluokka. 
 Tehtaanmäen koulu on ainoa Aallon suunnittelema vielä toimiva alakoulu.

Kyllä sitä kotimaastakin siis mielenkiintoisia kohteita löytyy!


Kommentit

  1. Hieno kohde ja minunkin "must to see" -listalla. Isoäitini sisko avioitui aikoinaan Inkeroisiin. Olen joskus lapsuudessa käynyt näissä maisemissa kiva olisi käydä uudelleen ja ennen kaikkea nähdä tätä upeaa arkkitehtuuria. Hyvä postaus Mari! Ja kotimaan matkailua on hyvä lisätä nyt ilmastomuutoksenkin takia.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti