Sikses kiva paikka

Tylsä bloggari kirjoittaa näyttelystä, joka oli avoinna viimeistä päivää juuri tänään. Heinäkuun alussa Tallinnan Kumu-taidemuseossa avautui Runous ja ahdistus –niminen näyttely, joka päättyi nyt lokakuun loppuun. Tylsä kun olen, niin esittelen kuitenkin tämän kauniin näyttelyn. Näyttely esitteli 1800-luvun viktoriaanista naisten pukeutumista. Näyttely oli koottu venäläisen keräilijä Aleksandr Vassiljevin yksityiskokoelmista. Samasta kokoelmasta oli muuten myös se pari vuotta sitten Kumussa esillä ollut hieno ArtDeco –näyttely ,   joka silloin(kin) aiheutti meille matkan Tallinnaan.     Aleksandr Vassiljev on venäläisen televisiokanava Ostankinon suositun tyyliohjelman juontaja, hän on tehnyt teatterilavastuksia ja suunnitellut puvustuksen useisiin ooppera- ja balettiesityksiin, näytelmiin ja elokuviin, kirjoittanut lähes 40 kirjaa muodin historiasta, tuottanut useita dokumenttielokuvia, toiminut opettajana ja käynnistänyt erilaisia muotihankkeita. Hänen...

Kävimme viikonloppuna parin päivän vierailulla Virossa. Vierailimme Viron uudessa kansallismuseossa Tartossa, josta ehkä myöhemmin vähän lisää. Yövyimme Tartossa, jossa meidän onneksemme vietettiin juuri viikonloppuna Tartu Valgus -tapahtumaa. Onneksemme siinä mielessä, että tällainen talvikaupunkimatkailu on melko haastavaa. Iltaisin kun ne nähtävyydet ovat vähän vähissä, kaduilla on kalseaa ja pimeää ja kun nukkumaankaan ei malta mennä. Nyt meillä siis riitti ajankulua Tarton keskustan alueelle sijoitettujen valoteosten bongaamisessa. Osallistuimme itse asiassa jopa vironkieliselle opastetulle kävelykierrokselle, mutta ryhmän koko oli sen verran suuri, että jättäydyimme aika pian ryhmästä pois ja tutkimme teoksia itseksemme. Tässä vähän tunnelmia. Teosluettelonkin nappasin jostain mukaani, mutta en nyt kuitenkaan halua selitellä taiteilijoiden tarkoituksia töilleen.         Kaksi teosta mielestäni erottuivat joukosta. Toinen oli suomalaisen Ti...

Tämä oli eräänlainen pyhiinvaellusmatka. Outoja asioita kun harrastaa, niin sitä koittaa bongata vaikka taiteilijoita. Niki de Saint Phalle on yksi niistä taiteilijoista, joiden töitä tai näyttelyitä koitan bongailla. Aikanaan siitä kerroinkin jo tässä kirjoituksessani ja täältäkin niitä löytyy. Nyt tämän ranskalaisen, 2000-luvun alussa kuolleen taiteilijan näyttely on esillä Helsingin taidehallissa . Joten olihan sinne päästävä.   Taiteilijan elämä oli vaiherikas ja hän löi itsensä taidemaailmassa läpi 1960-luvulla erilaisilla ampumaperformansseilla. Häntä pidettiin radikaalina, feministisenä ja anarkistisenakin taiteilijana. Tunnetuimpia hänen töistään ovat kuitenkin elämäniloa pursuavat rehevät suurikokoiset naisveistokset, Nanat. Niki de Saint Phalle, Hirtetty mies, 1988 No, minä kun en ole taidekriitikko vaan bloggari, uskallan esitellä nyt vain näitä värikkäitä veistoksia, ne ovat juuri niitä, joita minä haluan bongailla pitkin Eurooppaa. Niki de Saint Ph...