Saak nuuttipukit tulla?



Täst vinkkelist -kolumnini (kuvitettuna) päivän Uudenkaupungin Sanomista.

Uudenkaupungin kauppiaat ovat jo siivonneet joulusuklaansa ja uudenvuoden tinansa. Tilalle ovat tulleet lakritsit ja suklaapatukat. Tätä ei näe pääkaupungin tai Itä-Suomen marketeissa. Nuutinpäivä on tulossa.
Lapsuudessani nuutinpäivää odotettiin lähes yhtä paljon kuin joulupukkia. Koko joululoma oli aikaa suunnitella, mitä tänä vuonna laulettaisiin ja miten pukeuduttaisiin. Nuuttipukin vaatteet löytyivät 1970-luvulla vanhempien vaatekaapeista ja kasvot koristeltiin vesivärein. Isosiskon tehtävänä oli suunnitella nuuttipukkiseurueen ohjelma. 

Kuva lainattu Pirjo Majan kotialbumista.
Joskus Pietolan asuinalueella kiersivätkin Abba-yhtyeen jäsenet, joskus Viktor Kalborrek Hullu Jussi-yhtyeen kanssa. Nuuttipukkien tehtävänä oli esittää laulu, runo tai loru ja talosta saatiin vastalahjaksi palkka, karkkia, pipareita, hedelmiä tai rahaa. Muistojeni mukaan nuuttipukkina kiertämisessä hauskinta oli juuri sen ohjelman harjoitteleminen ja pukeutuminen, ei niinkään palkka. Tai sitten aika kultaa muistot.

Nuutinpäivän historia on pitkä. Päivähän päättää jouluajan. Täällä Vakka-Suomessa nuutinpäivään ovat vanhastaan liittyneet talosta taloon kiertävät nuuttipukit. Vanhimmat kirjatut kuvaukset nuuttipukeista kertovat, että he olivat useimmiten nuoria miehiä, jotka kulkivat talosta taloon tarkoituksenaan saada talon loput jouluoluet juotavaksi. Seurue oli pelottava, mutta toisaalta ei uskallettu myöskään olla päästämättä heitä sisälle.

Vaikka päivän perinne onkin meillä säilynyt, on se muuttanut aika paljon muotoaan. Viimeistään sotien jälkeen täkäläiset nuuttipukit olivat jo useimmiten lapsia, niin tyttöjä kuin poikiakin. Nykyään nuuttipukkeina kiertävätkin pääasiassa lapset kaupasta ostetuissa puvuissaan. Kuinkahan monta Frozen-elokuvan kaunotarta kaupungilla huomenna kiertelee? 
 
Nuuttipukkiperinne on paikallinen versiomme karnevaaliperinteestä. Nuutinpäivä ja sen kiertueet ovat joulun loppumiseen ja vuoden vaihtumiseen liittyvää perinnettä. Karnevaaliperinteeseen on kaikkialla liittyneet kiertueet, naamioitumiset ja uskalias käyttäytyminen. Naamiokiertueet ovat kansainvälistä perinnettä, jotka eri maissa ja eri alueilla ovat saaneet omia nimityksiään. Suomalainen kansanperinne on saanut vaikutteita niin idästä ja lännestä.  Täkäläiset perinteemme pohjautuvat pääosin ruotsalaiseen ja eurooppalaiseen perinteeseen ja itäisessä Suomessa taas itäiseen, karjalaiseen ja ortodoksiseen perinteeseen. Nuuttipukkeja tavataan joulun jälkeen myös paikoin Norjassa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.

Miten hienoa onkaan, että nuuttipukit vielä kiertävät Uudessakaupungissa. Tässä maailmassa on ainutlaatuista, että meillä on säilynyt näinkin paikallinen ja vanha tapa. Toivonkin, että moni uskaltaa huomennakin avata ovensa nuuttipukeille.  

Olen aikaisemminkin kirjoittanut Nuuttipukeista. Voit lukea kirjoitukset tästä tai täs.

Kommentit

  1. Voi kun kiva perinne. Kaikki missä saa pukeutua ja saa karkkia! Mun lapsuudessa ei ollut pohjoisessa ollenkaan tuota juttua, toisaalta ei myöskään pääsiäisen alla käyty virpomassa, eikä ollut tietty mitään Halloween-juttujakaan! Sekin tuli vasta pikkusiskon aikaan 15 vuotta myöhemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se oli. Eipä täälläkään aikanaan kierretty kuin nuutinpäivänä. Nykyään jo muutkin perinteet ovat levinneet tännekin.

      Poista
  2. Kaikki muut päättää joulun Loppiaisena niin me skandinaavit päätetään vasta viikkoa myöhemmin, Tjugondag Knut. Tukholmassa Knutinpäivä on se päivä jolloin joulukuusi heitetään ulos. Lapset nimittää päivää julgransblundring, joulukuusenryöstö. Perinteisesti lapset askartelivat ja valmistivat joulukuusen koristeita, ns joulukuusenkaramellejä, smällkarameller, paukkukaramellejä, jotka sitten ripustettiin joulukuuseen. Nämä karamellit sitten lapset ryöstivät Knutinpäivänä kun jolukuusi purettiin. Ensin koko perhe tanssi viimeisen kerran joulukuusen ympärillä laulaen joululauluja. Nykyään tätä traditiota vietetään melkein vain päiväkodeissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, kiitos kommentistasi.

      Poista

Lähetä kommentti