Meillä on ollut tapana viettää juhannusta hyvinkin perinteisesti. Omalla kotipihalla istutaan ja nautitaan kesäisistä ruuista ja perinteisestä seurasta. Niin tehtiin toki myös tänä vuonna. Sen verran oli kuitenkin myönnyttävä, että jo ennen puolta yötä oli pakko siirtyä sisätiloihin, kun oli jo toppatakit, villasukat, pipot ja hanskat käyty laittamassa päälle. Meillä ei kuitenkaan sade haitannut, joten grillissä valmistuivat perinteiset herkut. Kylmien juomien sijaan kauppansa tekivät ennemminkin lämpimät juomasekoitukset.
Kun nuorisomme oli vielä lapsia, oli meillä usein tapana lähteä juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina jonnekin retkelle, vaikkapa Muumimaailmaan, Särkänniemeen tms. Tuolloin näissä lapsiperheiden kohteissa oli usein varsin rauhallista menoa.
Juhannusvieraiden kanssa suunniteltiin tulevan kesäloman yhteistä Tallinnan reissua. Sinne matkalle ovat siis vain aikuiset lähdössä. Nuorisoa alkoi asia vähän vaivaamaan, ja tuloksena oli se, että esikoisen toiveesta päätimme noudattaa tänäkin vuonna juhannussunnuntain perinnettä. Lähdimme siis vuorokaudeksi Tallinnaan nuortemme ehdoilla. Juhannus varmaan vaikutti siihen, että autopaikan sai helposti ja edullisesti varhaisesta vuorosta Helsingistä Tallinnaan ja takaisin Helsinkiin tultiin vasta puolen yön jälkeen.
Enpä olisi voinut uskoa, että joskus vielä matkustan jonkun maan pääkaupunkiin käymättä yhdessäkään kirkossa tai museossa. Sen sijaan osaankin nyt osallistua tallinnanmatkailijoiden keskusteluun eri kauppakeskuksista ja niiden peli- ja urheiluvälinevalikoimista. Sää oli eilen Tallinnassakin pilvinen ja sateinen. Sen verran sain kuitenkin tahtoni läpi, että ennen esikaupunkikierrokselle lähtemistä pääsin kävelemään läpi vanhan kaupungin.
Minä en mitään ostoksia tehnyt, kuten en muutenkaan niitä osaa matkoilla tehdä. Nämä Kalevin suklaalevyt oli kuitenkin pakko ostaa, sillä katsokaa nyt, miten hienot kääreet näissä on!
 |
| Raatihuoneentori 360 asteisena |
Kommentit
Lähetä kommentti