Kansallismuseossa



Suomen Kansallismuseo, pelkkä jykevä sanakin jo aiheuttaa vilunväristyksiä. Kuten mainoslausekin sen kertoo: "tuoretta vain kahvi ja pulla". Nyt ollaan suomalaisuuden ytimessä.
 
Vaikka museoissa olemmekin normaalia enemmän käyneet, ei historiasta innostunut 12-vuotiaani ollut vielä tässä museossa käynyt. Odotukset olivatkit suuret. Hänet houkuteltiin museoon kertomalla, että siellä "on kaikkea, joka liittyy Suomen historiaan". Itsellänikin oli kyllä aikaa vierailusta. Tällä kertaa halusin erityisesti katsella rauhassa keskiaikaisia kirkollisia esineitä. Viime käyntini jälkeen kun olen hurahtanut Suomen keskiaikaisiin kirkkoihin. Ja mieskin oli mukana, häntä houkutteli museossa avautunut näyttely AUTOT ja Helsinki.


Keskiaikaisista kirkoista kerätyt esineet Kansallismuseossa tekivät yhä vaikutuksen. Tosin jopa museoihminen miettii, että olisivatko ne kuitenkin omimmillaan alkuperäisillä paikoillaan. Juu, ymmärrän, niitä ei siellä ehkä enää olisi ja yhä vielä keskiaikaiset kirkot ovat talvella kylmiä ja kesällä kosteita tai jotain muuta. Osastolla olikin monia hienoja esineitä "tutuista" kirkoista.



Upein esine osastolla on varmaankin Barbara-alttari. Se on peräisin tästä naapurista, eli Kalannin kirkosta (josta muuten täällä kirjoitus keväältä). Alttarikaappi on tullut kuuluisaksi Pyhän Barbaran legendaa esittävän kuvasarjan johdosta. Koristeellisen alttarikaapin historia on osittain hämärän peitossa. Sen alkuvaiheista on kirjattu jonkin verran perimätietoa, jonka mukaan mm. kalantilaiset olisivat löytäneet alttarikaapin merestä ajelehtimasta.
Alttarikaappi oli Kalannin keskiaikaisessa kirkossa 1870-luvulla, kun Suomen Muinaismuistoyhdistyksen retkikunta kävi sitä ihmettelemässä. 1900-luvun alussa seurakunta päätyi myymään erikoisen alttarikaapin Kansallismuseolle. Nykyään ollaan sitä mieltä, että alttarikaapin on valmistanut hampurilainen Meister Francken.

Näitä juhlakousia valmistettiin juuri täällä Vakka-Suomessa suuria määriä myös vientiin
Laitilasta löydetty lasinen juomasarvi
 
Kiertelimme myös muut osastot. 1900-luvun osiossa mentiin sillä perinteisellä. Nostalgiaa herättävät esineet eri vuosikymmeniltä vitriineissä. Tekniikkaakin oli tullut. Ei tuntunut nuorta miestä oikein kiinnostavan. Ja kun niissä tuppaa aika usein olemaan sitten juuri sillä kerralla "Epäkunnossa" teksti. Sekös se turhauttaakin. 
 

 

Kiltisti kuopukseni kuitenkin museossa kiersi, kunnes ymmärsi, että tässä se sitten oli. Hän kommentoi: "Luulin, että täällä kerrottaisiin Suomen historiasta, ei esineistä". Niinpä, siinä meille kaikille ajattelemista.
Helsinki pääkaupunkina ansaitsisi valtakunnallisen kansatieteellisen tai kulttuurihistoriallisen museon, joka olisi vetovoimainen ja jonka näyttelyt ylittäisivät taidemuseoiden näyttelyiden tavoin uutiskynnyksen. Nyt Vapriikista on tulossa se ykkösmuseo tällä saralla - vai onko? Voi miten hienoa olisi, jos siihen Kansallismuseon piha-alueelle / maan alle saataisiinkin uudisrakennus, jossa oikeasti voitaisiin esitellä erilaisia teemoja vähän eri tavalla, mitä tuo nykyinen historiallinen museorakennus antaa myöten.


Kansallismuseon Vintistä (työpajatila) seurueemme antaa toki positiivista palautetta. Mukavaa, että niin lapsilla kuin mukana olevilla aikuisillakin on tilaa tutkia ja kokeilla erilaisia asioita. Mietin vaan, että kuinkahan moni aikuinenkaan tietää, mikä on huosain (jos ei ole joutunut tenttimään Toivo Vuorelan Suomalaista kansankulttuuria).


Autot ja Helsinki sitten. Filmit olivat mielenkiintoisia, ei siinä mitään. Lukemattomissa auto- ja tekniikanmuseoissa käyneinä, ei tämä ehkä tuonut juurikaan uutta. Mutta ihan hieno näyttelypari Mannerheimintien kahden puolen. Rasvaletti Hakasalmen huvilassa ja nämä vähän vanhemmat autokuvat (pääasiassa) tällä puolen. Voin kuitenkin suositella näyttelyä.


 



Tämä käynti oli 65. museokäynti tälle vuodelle. Samana päivänä käytiin pikaisesti myös Sofiankadulla katsomassa Hulluna Helsinkiin -näyttelyä. Siitä siis 66. museokäynti. Olivatkohan ne jo siinä. Toisaalta, onhan tätä vuotta vielä.

Kommentit

  1. Mielenkiintoista nähtävää ja hienoja kuvia aarteista..

    VastaaPoista
  2. Voi ihanuus tuo kirkkonäyttely!! Minulla on ollut varmaan jo vuoden mietinnässä että haluaisin käydä Kansallismuseossa kun en ole käynyt siellä kuin kerran elämässäni ja sekin oli joskus luokkaretkellä. Näyttelyt ovat siitä muuttuneet ja kiinnostaisi kyllä kovasti nähdä jo itse rakennuskin. Kiitos ihanasta kierroksesta jälleen.
    Mahtava tuo kaappikello joka pitää käsiään lanteilla! :D

    VastaaPoista
  3. Mie olen aina tykännyt kansallismuseosta.. varsinkin tuo kirkkonäyttely on tosi hieno. Mutta en ole lapsia vienyt, koska tosiaan lukuunottamatta sitä yläkertaa on vähän tylsä.. itekkin kaipaisin että ois jotain elävämpää, kosketeltavaa, interaktiivista. mutta tekis mieli nähdä nyt jouluasussa :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti