Taidetta ja palatseja Wienissä, Belvedere

Belvederen palatsi sijaitsee hieman Wienin vanhan keskustan ulkopuolella, kävelymatkan päässä tosin (myös raitiovaunulla pääsee). Palatseja on kaksi, alempi ja ylempi Belvedere ja niiden välissä puutarha- ja puistoalue. 

Belvedere rakennettiin 1710-20-luvuilla prinssi Eugen Savoijilaisen kesäasunnoksi. Prinssi Eugenin kuoleman jälkeen palatsi siirtyi Habsburgien omistukseen ja keisarinna Maria Teresia osti sen 1750-luvulla. Ylä-Belvederen palatsiin avautui jo vuonna 1775 museo, yksi maailman ensimmäisistä julkisista taidemuseoista. Tässä taidemuseossa on erityisesti itävaltalaisten taiteilijoiden, kuten Gustav Klimtin ja Egon Schielen teoksia.

Museo on suosittu. Meillä ei ollut ennakolta ostettuja lippuja ja olimme lipunmyynnissä heti museon avauduttua. Seuraava vapaa aika löytyi onneksi vielä samalta päivältä, mutta vasta pari tuntia ennen sulkemisaikaa. 

Oli siis hyvää aikaa tutustua alueen puistoihin ja kahviloihin. Palatsialueen vieressä sijaitsee myös kasvitieteellinen puutarha, jossa myös kannattaa poiketa.

Wienin kasvitieteellisen puutarhan perusti myös Maria Teresia 1700-luvun puolivälissä. Tämä yliopistollinen puutarha eroaa selvästi palatsin puutarhassa, täällä on selvästi vallalla vapaamuotoinen ja luonnonmukainen tyyli.

Iltapäivällä sitten päästiin myös museoon.

Museon varmaan tunnetuin maalaus on juurikin Gustav Klimtin Suudelma (1908), jonka edustalta löytyy varmaan aina se suurin ihmisjoukko kameroineen. 

Gustav Klimt, Kiss.

Gustav Klimt oli Secession-liikkeen perustajajäsen. Tämä taideliike halusi uudistaa taidetta 1800-luvun viimeisinä vuosina järjestämällä juuri Wienissä silloin modernien taideteosten näyttelyitä. Sitä varten Wieniin valmistui kultakupolinen Secession-rakennus, josta kirjoitinkin aikaisemmassa postauksessani.

Gustav Klimt, Avenue to Schloss Kammer, 1912.

Gustav Klimt, Cottage Garden with Sunflowers, 1906.

Gustav Klimt, Fritza Riedlerin muotokuva, 1906.

Gustav Klimt on tunnettu etenkin symbolistisista jugendtyylisistä maalauksista, joissa hän käytti mm. lehtikultaa ja ornamentteja. Hänen vaikutuksensa näkyi mm. Egon Schielin ja Oskar Kokoschkan taiteessa – joiden töitä Belvederssä myös on esillä.

Jacques David, Napoleon, 1801. 

Claude Monet, The Chef, 1882.

Tässä (alakuva) Ylä-Belvederen Marmorisaalissa allekirjoitettiin 15. toukokuuta 1955 Itävallan valtiollinen sopimus, joka palautti maan itsenäisyyden toisen maailmansodan jälkeen.

Esittelemäni Belvedern taidemuseo siis sijaitsee Ylä-Belvederen palatsissa, joka on avoinna yleisölle, pääsymaksu lippuluukulta ostettaessa 21€. Ala-Belvederssä on myös näyttelyitä, siinä emme tällä kerralla vierailleet. 

Edellisessä postauksessa esittelin Albertina-museon taidetta, Wienissä siis. Ja seuraavassa kirjoitan Wienin taidehistoriallisesta museosta.

Seuraa blogia myös Facebookissa.