Gentin kuuluisa alttarimaalaus

Lokakuisella Belgia-matkalla olimme Brüggen lisäksi myös pari päivää Gentin kaupungissa. Kaupunki on Belgian kolmanneksi suurin Brysselin ja Antwerpenin jälkeen. Kaupunki on vilkas opiskelijakaupunki ja sen myös huomasi. Tulimme kaupunkiin Brüggestä junalla ja silloin kannattaa jäädä pois St. Pietersin asemalla. Vaikka kaupunki onkin melko suuri, on sen vanha keskusta ihan käveltävissä. Rautatieasemalta kannattaa keskustaan ajaa raitiovaunulla.

Meidän syy tulla kaupunkiin oli aivan selkeä. Olen ”aina” halunnut nähdä sen kuuluisan van Eyck-veljesten maalaaman alttarimaalauksen, Mystisen karitsan tai "Jumalan Karitsan". Alttarimaalauksella on sen verran mielenkiintoinen historia, että sen nimi ja kuvat ovat tulleet niin usein eri yhteyksissä esille, että jo joskus nuorena heräsi kiinnostus vielä joskus nähdä se. Maalaus sijaitsee aivan keskustassa kohoavassa valtavassa St Bavon katedraalissa (Sint-Baafskathedraal).

Veljekset Jan ja Hubert van Eyck ovat maalanneet 20 paneelista koostuvan alttarimaalauksen vuonna 1432, lähes 600 vuotta sitten. Teoksen keskeinen maalaus on se tunnetuin, eli alttarilla oleva mystinen karitsa – eli Kristus, jonka veri virtaa maljaan. Kuten tuolloin oli tavallista, on tämäkin alttarimaalaus ”käännettävä”. Eli paneelit voidaan sulkea, jolloin tulevat näkyviin paneelien takapuolelle maalatut kuvat.

Teos oli merkittävä paitsi taidehistoriallisesti (yksityiskohtien tarkka maalaaminen, perspektiivin hallinta, valaistus ym.), mutta myös symbolisesti. Tästä syystä teos on kokenut vuosisatojen aikana kovia. Sen sanotaan jopa olevan maailman varastetuin taideteos. Joidenkin tilastojen mukaan teos tai sen osia olisi varastettu tai vahingoitettu kaikkiaan jopa 20 kertaa.

Ranskan vallankumouksen jälkeen vuonna 1789 maalaus päätyi esimerkiksi Pariisiin. Ranskalaiset joukot veivät sen tästä Sant Bavon katedraalista ja kuljettivat sen hevoskärryillä Ranskaan. Myöhemmin Wellingtonin herttua palautti teoksen takaisin vuonna 1815. Kului vuosi ja nyt kuusi paneelia myytiin taidekauppiaalle ja ne päätyivät aikanaan Preussin kuninkaan omistukseen. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Saksan tuli palauttaa teokset Belgialle sotakorvauksena. Ja sitten vuonna 1942 tuli Hitler, joka keräsi taideaarteita suolakaivokseen suurta omaa museotaan varten. On jopa epäilty, että Hitler olisi uskonut tämän teoksen olevan jonkinlainen kartta sotamenestykseen. Lähellä oli, ettei kaikkia taideaarteita räjäytetty, mutta jos olet nähnyt elokuvan Monuments Men, tiedät, että maalaus saatiin pelastettua ja palautettua Gentiin. 1930-luvulla tehdyn taidevarkauksen jäljiltä yksi maalauksen paneeleista on yhä kadoksissa ja sen tilalle tehtiin silloin kopio. 

Takapaneeleista löytyy myös lahjoittajien maalaukset.

Alttarimaalauksen tilasi tähän Sant Bavon katedraaliin varakas pormestari Joos Viid ja puoliso Lysbette Borluut. He rakennuttivat maalausta varten katedraaliin oman kappelin. Lahjoittajien muotokuvat löytyvät tietenkin paneelien takaosasta. Kumpi veljeksistä maalasi mitäkin, on osittain epäselvää. Ainakin Hubert kuoli jo vuonna 1426 ja teos valmistui vasta kuuden vuoden kuluttua, joten Jan van Eyckin siveltimenjälki varmasti näkyy.

Nyt tämä alttarimaalaus sijaitsee pääosin sen alkuperäisessä paikassa eli St. Bavon katedraalissa. Vuonna 2021 sitä varten valmistui kirkon yhteyteen vierailukeskus, jossa maalaus on turvallisten lasien takana valaistussa vitriinissä. Tänne todellakin kannattaa ostaa ennakolta liput, koska nytkin, vaikkei ollut turistisesonki, oli osa kirkossa vierailijoista selvästi pettyneitä, kun lippuja ei enää ollut saatavilla. Vierailijoiden rajoittaminen on kyllä kävijän kannalta hienoa, sillä nyt tätä teosta sai aivan rauhassa tutkiskella ilman väkipaljoutta. 

Nämä yläpanelin maalaukset olivat nyt restauroitavana museossa, kirkon vierailukeskuksessa ovat esillä kopiot.

 

Alttarimaalausta on vuosisatojen aikana myös restauroitu ja kunnostettu ja se työ jatkuu yhä.  Tämä viimeisin restaurointivaihe alkoi viime vuonna ja sitä tehdään Gentin MSK-museossa (Museum voor Schone Kunsten). Nyt työn alla ovat teoksen yläpaneelit, kaikkiaan seitsemän maalausta: valtaistuimilla istuvat Jumalan, Neitsyt Marian ja Johannes Kastajan kuvat, laulavat ja soittavat enkelit sekä sivuilla olevat Aatami ja Eeva. Museossa työtä tehdään lasiseinän takana, joten arkipäivisin voi lasin takaa katsella tätä työtä. Myös me kävimme tuossa museossa ja oli kyllä elämys nähdä nämä aidot paneelit restauroitavana. Tästä ei valokuvia saanut ottaa (vierailukeskuksessa valokuvaus on sallittua). Eli siis nämä kyseiset osat alttarimaalausta ovat kopioita katedraalissa vielä vuoteen 2026 saakka. Restaurointiprojektista löytyy tietoa museon sivuilta. 

Aatamia ja Eevaa kuvaavat paneelit ovat tosiaan nyt restauroitavina. Niiden tilalla oli pitkään säädyllisemmät versiot. Kun vuonna 1781 saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Joosef II vieraili Gentissä, halusi hän nimenomaan nähdä tuon maailmankuulun teoksen. Nähdessään alttarimaalauksen hän järkyttyi alastomista Aatamia ja Eevaa esittävistä kuvista. Hänen mielestään alastomuus oli tarpeetonta ja jopa pornografista. Silloisen Gentin pormestarin oli määrätty poistamaan kyseiset paneelit. Myöhemmin nämä paneelit päätyivät Belgian taidemuseoon Brysseliin. 1861 maalautettiin korvaavat paneelit, joissa Aatamin ja Eevan strategisia paikkoja peittävät karhuntaljat.

Alttarimaalauksessa on siis kaikkiaan 20 paneelia, joissa jokaisessa on oma kuva. Avattuna on näkyvissä 12 kuvaa, joiden keskellä tämä Jumalan Karitsaa tai Mystistä Karitsaa esittävä maalaus. Kun alttarin sivupaneelit suljetaan, tulevat näkyviin kahdeksan takapuolen kuvaa. Tai nykyisessä vierailukeskuksessa takana olevat paneelit ovat myös nähtävänä. 

Mitä muuta Gentissä oli, siitä sitten seuraavassa postauksessa. 

Seuraa blogia myös Facebookissa.