Alvar Gullichsenin Kosmos-näyttely Aboa Vetus & Ars Novassa Turussa

Yli 30 vuotta sitten, kesällä 1993 me kaikki kohisimme hienosta ja mielenkiintoisesta näyttelystä jota käytiin ihastelemassa Porin taidemuseossa, niin toki mekin. Uskomattoman Bonk-yrityksen satavuotisnäyttely oli jotain niin piristävää, älykästä ja uutta. Seuraavana kesänä Bonk-yrityksen tehdasmuseo, Dynamokeskus Bonk avautui kotikaupungissa ja useampikin ystävä oli jollain lailla hankkeessa mukana. Lopulta myös itse olin sekä Dynamokeskuksen osakas että työntekijä. Silloin tutuksi tuli paitsi tämä uskomaton Bonk-tarina, myös taiteilija Alvar Gullichsen sen takana. 

Alvar Gullichsen, Dry Powder Processor, 1997. Maalattu lasikuitu ja polyuretaani. Emma:n kokoelma.

Bonk elää yhä Uudessakaupungissa, mutta taiteilija Alvar Gullichsen siirtyi jo 1990-luvun lopulla yhä enemmän myös muunlaiseen taiteeseen. Ainakin meidän perheen mielestä yksi hienoimpia julkisia taideteoksia Suomessa on Posankka (1999), nykyään jo Turun symboli siinä missä tuomiokirkko tai linnakin. Posankan kautta oli meidän aina ajeltava Turun ohi kulkiessa, siitä piti pari vuotta ennen Posankkaa syntynyt takapenkkiläinen huolen.

Posankka

 

Alvar Gullichsen, 1990-luvun lopun, "post-Bonkin" ajan sarjakuvamaista taidetta.

Lähes ikoniseksi muodostui myös Gullichsenin 1990-luvun puolivälissä maalaama Finnish Design-maalaus, josta on löydettävissä lukematon määrä tuttua suomalaista taideteollista kuvastoa.  Suomalainen design oli Alvarille tullut tutuksi jo äidinmaidossa, onhan hän taidemesenaatti Maire Gullichsenin pojan, arkkitehti Kristian Gullichsenin poika, joka on voinut viettää kesiään mm. ikonisen Villa Mairean tiloissa. Eiköhän etunimellekin esikuva ole ollut?

Alvar Gullichsen, Finnish Design, 1995-1996, öljy kankaalle, yksityiskokoelma.

2000-luvun alussa taiteilija työskenteli Afrikassa Vikka Karon taiteilijaresidenssissä ja sen jälkeen hänen taiteensa muuttui yhä enemmän geometriseksi. Näitä teoksia olin nähnyt eri näyttelyissä ja jotenkin en päässyt niistä ihan katsojana jyvälle, ne eivät vaan herättäneet mitään tuntoja. Siksi minulla ei ollut suuria odotuksia Turkulaisessa Ars Nova -museossa esillä nyt olevaan Kosmos-näyttelyyn. Näyttely kuitenkin yllätti.

Alvar Gullichsen, Golden Path, 2018, akryyli kankaalle, taiteilijan kokoelma.

Uusimmat Alvar Gullichsenin maalaukset näyttelyssä ovat suuria, värikkäitä, geometrisia ja kolmiulotteisia maalauksia. Näistä teoksista pidin. Niitä kannatti tutkiskella tarpeeksi etäältä ja pitkään, jotta ajatus lähti liikkeelle. Näissä teoksissa oli jotain hypnoottista. Hieno näyttely, joka kokoaa taiteilijan työskentelyn historian hyvin. Kunhan kävijä vaan ymmärtää käydä myös vilkkaan kahvilan takaa lähtevien portaiden yläpäästä löytyvässä näyttelyn osassa. 

Alvar Gullichsen, Space Stretching, 2016, akryyli kankaalle, Heinon taidesäätiön kokoelma.

Alvar Gullichsen, Stylized Heaven 2, 2020, akryyli kankaalle, Heinon taidesäätiön kokoelma.

 

Ja museokaupasta löytyy Posankkaa vaikka kylpyankkana, piparimuottina, kylpypyyhkeenä tai haalarimerkkinäkin. 

Alvar Gullichsen, Kosmos, Ars Novassa 19.5.2024 saakka.

Seuraa blogia myös Facebookissa.