 |
Matkustajalaiva Rosella oli viimeinen alusta loppuun Turun Aurajoessa rakennettu laiva. Se valmistui Wärtsilän Turun telakalla keväällä 1980. |
Vaikka autokaupungista olenkin, elettiin meillä lapsuudessani telakan pillin
mukaan. Pillin ääni ilmoitti telakkalaisten töiden alkamisesta aamuseitsemältä, ruokatunnista
ja työpäivän päättymisestä neljältä. Ääni kantoi ainakin kaupungin keskustaan
saakka, myös meille kotiin. Neljältä oli sitten odotettavissa oman kaupungin
päivittäinen ruuhka – telakan ruuhka. Se muodostui lähinnä työmiesten
pappatuntureista ja polkupyöristä. Myös oma äitini oli tuohon aikaan telakalla
töissä, piirtämässä niitä laivoja, joten jollain lailla laivanrakennus oli
tuttua kotonakin. Joskus käytiin myös yhdessä katsomassa, kun laiva laskettiin
vesille. Vieläkin Uudessakaupungissa rakennetaan aluksia, samalla paikalla,
jonne Uudenkaupungin Telakka 1892 perustettiin.
 |
LNG-säiliöalus. |
Turku on eittämättä suomalaisen laivanrakennuksen mekka. Turussa, Merikeskus
Forum Marinumissa avautui tiistaina uusi pitkäaikainen näyttely
Suomalainen laivanrakennus. Toki turkulaisessa museossa on keskitytty turkulaiseen laivanrakennukseen, mutta hienosti näyttelyssä mennään myös valtakunnallisella tasolla. Ja kyllä, käsitellyksi tulevat lyhyesti myös mm. Rauman, Helsingin ja Uudenkaupunginkin telakkahistoriat.
 |
Suomalainen laivanrakennus -näyttelyn avajaisissa puhui myös Meyer Turun telakan toimitusjohtaja Jan Meyer. |
 |
Avajaisten viihdepuolesta vastasi Turun kaupunginteatterin Viimeinen laiva -musikaalissakin esiintyvä Jussu Pöyhönen |
Näyttelyn mukaan suomalainen laivanrakennus alkoi viimeistään 1500-luvulla.
Ensimmäiset vuosisadat ohitetaan nopeasti ja näyttelyssä keskitytäänkin
viimeisiin vuosisatoihin. Paitsi telakoiden historiaa, käsitellään näyttelyssä
myös telakkatyön historiaa. Miten niitä laivoja rakennettiin, miten niitä
suunniteltiin ja suunnitellaan, missä moottorit valmistettiin jne. Näyttelyssä
ei unohdeta myöskään itse työntekijää. Esillä on myös mm.
ammattiyhdistysliikkeisiin liittyvää aineistoa.
Näyttelyssä on myös käytetty hauskasti uutta tekniikkaa, kuitenkaan sitä liikaa korostamatta. Minä kun pidän aidoista esineistä ja valokuvista. Turkulaisille kävijöille erilaiset telakka-alueiden pienoismallit ja valokuvat ovat varmaan erityisen kiinnostavia. Ja eihän suomalaisen laivanrakennuksen historianäyttelyä voi tehdä ilman pienoismalleja. Ne kiinnostavat niin nuoria kuin vanhojakin.
Suomalainen laivanrakennus -näyttely on osa
Forum Marinumin perusnäyttelyä. Se täydentää hienosti tuota upeaa merellistä museota. Tällä hetkellä museossa on muun perusnäyttelyn lisäksi vielä presidenttien veneistä kertova näyttely Kultarantojen hohtoa.
 |
Aurajoki vuonna 1977. |
Seuraa blogia myös
Facebookissa, niin tiedät, mitä odottaa täällä.
Kiinnostava aihe tuo Suomalaisen laivateollisuuden historia. Jännä, miten esimerkiksi laivojen ulkonäkö on vuosien varrella kehittynyt ja esimerkiksi maalaus ja maalaamisessa käytetyt värit ovat muuttuneet. Aiemmin laivoissa käytettiin enemmän tummia sävyjä kun taas nykyään ja erityisesti tulevaisuuden suunnitelmissa arvostetaan vaaleita sävyjä.
VastaaPoista