Kustaan ja Kustaan aviottoman pojan haudoilla Tukholmassa



Vaikka Tukholmassa on tullut useastikin vierailtua, on yksi tärkeä kohde ollut pitkään bongaamatta. Tänä kesänä asia kuitenkin korjattiin. Yksi Tukholman kuninkaanlinnan alaisista kohteista, Riddarholmenin kirkko on historiallisesti kiinnostava. Minua sinne veti kahden historian merkkihenkilön haudat – kotikaupunkini 400 vuotta sitten perustaneen Pohjolan leijonan eli Kustaa II Aadolfin, sekä hänen aviottoman poikansa, Uudenkaupungin kreivin eli Wasaborgin kreivin Kustaa Kustaanpojan haudat. Usein olen kyllä suunnitellut kirkkovierailua, mutta koska kirkko on oikeastaan avoinna vain kesäaikana ja silloinkin melko lyhyet päivät, piti reissu oikein erikseen suunnitella. 
Tärkeäksi rakennuksen tekee myös se, että se on Tukholman vanhin rakennus. Sen vanhimmat osat ovat osa 1200-luvulla rakennettua fransiskaaniluostarin kirkkoa. Reformaation jälkeen kirkko muutettiin protestanttiseksi ja kirkkokäytössä se oli vuoteen 1807 saakka. Siitä tuli nimittäin Ruotsin kuninkaallisten hautauskirkko. 
 
Kirkkoon on haudattu vuonna 1632 kuolleesta ja pari vuotta sen jälkeen haudatusta Kustaa II Aadolfista lähtien kaikkiaan 17 kuninkaallista perheineen. Viimeisin kirkkoon haudattu kuninkaallinen oli vuonna 1950 kuollut Kustaa V. Vuosisatoja oltiin sitä mieltä, että myös luostarikirkon perustanut Mauno Ladonlukko olisi haudattu kirkkoon jo vuonna 1290. Muutama vuosi sitten tehdyissä tutkimuksissa kuitenkin todettiin, ettei oletetussa haudassa ole hänen jäännöksiään vaan ne olivat 1400-luvulta.
Tässä alttarin edessä olevissa haudoissa oletettiin olevan Mauno Ladonlukon ja Karl Knutinpoika Bonden jäännökset.
Kirkossa on kolme kuninkaallista hautakappelia, Gustavianinen, Karoliininen sekä Beradottekappeli. Lisäksi kirkossa on ns. aateliskappeleita.
Karoliinisessa kappelissa lepäävät mm. Kaarle X Kustaa, Hedvig Eleonoora, Ulrica Eleonora ja Kaarle XI.
 
Wasaborgin kreivi Kustaa Kustaanpojalla on myös oma hautakappeli kirkossa. Kappelin aitauksessa on Uudenkaupungin vaakunastakin tutu kalat, samoin Wasaborgin aatelisvaakunassa. Wasaborgin kreisvikunta, jonka pääkaupunki oli Uusikaupunki, oli "voimassa" vuosina 1646–1681.
Paitsi kuninkaallisten hautoja muistomerkkeineen kirkossa on esillä suuri määrä maalattuja vaakunoita. Ne ovat Serafiimiritarikunnan vaakunoita. Ritarikunta perustettiin 1740-luvulla. Ritarikunnan jäsenelle maalataan vaakuna, jota säilytetään kuninkaanlinnassa. Hänen kuoltuaan vaakuna ripustetaan Riddarsholmenin kirkkoon ja jäsenen hautajaispäivänä kirkon kelloja soitetaan tauotta tunnin ajan.
Näin tehtiin myös toukokuussa Mauno Koiviston hautajaispäivänä. Nykyään ritarikunnan jäsen voi olla ainoastaan Ruotsin kuningashuoneen jäsen tai ulkomainen valtionpäämies. 
 
Riddarholmenin kirkko sijaitsee samannimisellä saarella, aivan Tukholman vanhan kaupungin kupeessa.

Seuraamalla blogia Facebookissa, pysyt kärryillä, mitä ehkä jatkossa jaan täälläkin.





Kommentit

  1. Kiitos kierroksesta. Olenkin aina miettinyt, että millaiselta kirkko näyttää sisältä ja nyt tuli kurkistettua tuonnekin. Minullakin on ollut mielessä tuo kirkko, mutta Tukholmassa on vielä varsin paljon kaikkea johon en ole vielä ehtinyt tutustua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän se on, kun olisi niin paljon kaikkea.

      Poista

Lähetä kommentti