Sikses kiva paikka

Jos en olisi koskaan elämässäni käynyt Raumalla. Jos olisin osunut ensimmäistä kertaa elämässäni sinne eilen, Pitsiviikon perjantaina, jolloin auriko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta - pitkästä aikaa. Näin, miten Unescon maailmanperintökohteeksi valittu Vanha Rauma oli kokonaan suljettu autoilta. Kuudensadan hyvässä kunnossa olevan koristeellisen puutalon pihat olivat parhaimmillaan. Pihat, joilla ei ole betonikivetystä ja nurmikkoa vaan luonnonkiveä tai nupukiveä, ruohoa ja kukkivia kukkia. Ainakin 40:lle pihalle pääsi vierailulle, sai kurkkia piharakennuksiin ja tutkia pihakirppisten antia. Asukkaat tervehtivät ja juttelivat, myivät kahvia tai kellarijuotavia. Katusoittajia, ei niitä, jotka soittavat haitarillaan yhtä säveltä, vaan nuoria poikia bluesbändeineen tai viuluineen.   Pitsiin pukeutuneita nuoria ja vanhoja. Ja ihan oikeasti myös sitä pitsiä. Nyplääjiä, nypläystarvikkeita, valmiita pitsejä, näyttelyitä. Rauman giältä museon puutarhassa, juureen teht...

Yksi Tallinnnan vanhaakaupunkia ympäröivän muurin torneista on nimeltään Paksu Margareeta. Tornin yhteydessä on kaupunginmuurin rakentamisen aikaan valmistunut suuri kiviportti, johon sitten 1500-luvulla rakennettiin suuri tykkitorni. Tornin halkaisija on 25 metriä ja korkeutta sillä on noin 20 metriä. Parhaimmillaan seinän paksuuskin on viisi metriä. Tornissa oli aikanaan 155 ampuma-aukkoa. Myöhemmin torni toimi myös ammusvarastona ja vankilana.  Vanhassa tykkitornissa sijaitsee nyt yksi Viron merimuseon osasto, se vanhempi. Uusi hieno merimuseohan sijaitsee vanhan kaupungin ulkopuolella Lentosatamassa. Tornin museossa kerrotaan paitsi tornin vaiheista myös Viron ja Tallinnan merihistoriasta - hyvin perinteisesti. Näyttely on jo hieman aikaa nähnyt, mutta monessa vitriinissä olikin nyt kyselylehtiöitä, jotta asiakkaat olisivat saaneet vaikuttaa siihen, miten museota pitäisi kehittää. Näyttelyä ollaan siis uudistamassa. Museon ala-aulassa on pieni museokauppa ves...

Apua, joku on lukenut tätä blogia… Ei maar, mulle tuli blogihaaste. Aika monta kertaa olen vain kohteliaasti jättänyt vastaamatta, mutta jos nyt koitan. Matkablogien kirjoittajien keskuudessa kiertänyt haaste nostatti sen verran suunpieliä. Että ihan pääsen museoineni ja kirkkoineni oikeiden matkablogien joukkoon. Kyseessä on Liebster Award-haaste, jonka sain Unelmatrippi-blogista  - kiitos Jepa.   Haasteessa vastataan 11 matkailuaiheiseen kysymykseen, haastetaan muita bloggaajia mukaan ja keksitään heille uudet kysymykset. Haastajan kysymykset olivatkin haasteellisia, ainakin tällaiselle pääasiassa kotimaassa reissaavalle. 1. Miten innostuit matkailusta eli millainen tarina on matkakuumeeseen sairastumisesi takana? Eikös kaikki ole kotoa peräisin? No, meillä ei tosiaan matkusteltu lasten kanssa ulkomailla silloin vuosikymmeniä sitten. Sitäkin enemmän käytiin lähiseudun luonto- ja kulttuurikohteissa. Matkaradion keskipitkät aallot tarjosivat Euroopan tuulia vaikka Rad...

  Tallinnan katukuvaan kuuluvat Vanhankaupungin tornit ja muuri. Keskiaikainen kaupunki oli oikeastaan pieni linnoitus. Muurit rakennettiin kaupungin suojaksi 1200-luvulla. Aikanaan muuriin kuului 46 tornia, joista nykyään on jäljellä 26 puolustustornia ja kaksi väliporttia. Nykyinen muuri on vajaat kaksi kilometriä pitkä. Nunnatornin, Sauna-tornin ja Kultajalan tornien välinen osuus muurista on muutaman euron pääsymaksusta avoinna yleisölle (paikka löytyy siitä villapaitoja myyvien mummojen Müürivahen ja Katariinan käytävän tienoilta).   Myös moneen yksittäiseen torniin pääsee kiipeämään. Korkeat ja kapeat kiviraput voivat väsyttää reidet, mutta komeat näköalat saa muurilta tai torneista eteensä.   Yksi torneista, johon pääsee sisälle on Toompealla oleva pyörötorni Kiek in de Kök. Torni on toiminut mm. asevarastona, puolustustornina, asumuksena ja painisalina. Torni on 45 metriä korkea ja 4 metriä paksu. Tornin nimi, "Kiek in de Kök" on alasaksaa ja t...