HK:n sinisestä einesmaksalaatikon kautta perunalastuihin - Tehtaan tekemää ruokaa Sarka-museon näyttelyssä

Milloin ryhdyttiin valmistamaan HK:n sinistä? Entä miksi sellainen nimi? Mikä oli Suomen ensimmäinen elintarviketehdas? Koska valmistui ensimmäinen Jalostojan hernekeittopurkki? Kuka keksi broilerin? Milloin myytiin ensimmäinen Hedelmäpommi-jogurtti? Kysymyksiä, joiden vastaukset ainakin minua kiinnostavat. 

Kansatieteilijänä ja tuhansia museokierroksia kiertäneenä tiedän kyllä tasan tarkkaan, millaista oli entisajan maatalojen ruuanlaitto. Miten valmistettiin juustoja, miksi lännessä tehtiin reikäleipää ja idässä limppua tai miten teurasperkuista valmistettiin makkaraa suoleen. Mutta nyt on Suomen maatalousmuseo Sarka tehnyt näyttelyn liittyen teollismaiseen ruokaan. Suurin osa näyttelystä käsittelikin sitä aikaa, jonka minä itse muistan. Ja kaikki nostalgikothan tietävät, miten mukavaa on aina muistella sitä omaa lapsuutta ja nuoruutta. Viihdyin siis tässä näyttelyssä.


Tehtaan tekemää ruokaa -näyttely kertoo siis kotimaisten elintarvikkeiden tarinan sokerista sipseihin ja makkarasta maksalaatikkoon. Vanhat mainokset ja pakkaukset ovat aina hienoja (kieltämättä näin silmissäni, miten museon työtekijät ovat eri pakkauksia askarrelleet mm. näyttelyyn tehtyyn ruokakauppaan). Näyttelyn ilme oli mukavan raikas, tekstiä oli toki paljon, mutta sen yhteydessä julkaistut valokuvat olivat kaikki ainakin minua kiinnostavia. 


Halautteko tekin kuulla vastauksia noihin kirjoituksen alussa esittämiini kysymyksiin? No, se Suomen ensimmäinen teollinen elintarviketehdas on Turun sokeritehdas, joka aloitti toimintansa vuonna 1758. Raaka-aine, sokeriruoko, tuotiin pitkään ulkomailta. Sokerijuurikkaan viljelyä kokeiltiin Suomessa ensimmäistä kertaa 1830-luvulla, mutta vasta 1918 perustettiin Salon sokeritehdas, jossa raaka-aineena käytettiin pääasiassa sokerijuurikasta. Sokeri tuotettiin pitkään sokeritopiksi (alla olevassa kuvassa niitä muotteja), jolloin apuna tarvittiin sokerileikkuria ja -saksia. Kidesokeri tuli markkinoille 1954.

Makkaroita ei pitkään myyty vielä pakattuina, mutta 1960-luvulta lähtien niistä piti kuitenkin löytyä tieto valmistajasta. Vuonna 1963 myyntiin tulleessa HK:n lenkkimakkarassa logo ja teksti "Lenkkimakkara" painettiin sinisellä. Siitä siis se nimitys, joka yleistyi niin, että se rekisteröitiin vuonna 1980. Alla olevan kuvan makkara ei ole HK:n sinistä, vaan Kiuasmakkaraa. Kiuasmakkaraan teksti ja valmistajan logo merkittiin valkoisella tai punaisella.

Näyttelyssä pohdimme, että milloin olisimme ensimmäistä kertaa syöneet broileria. Meitä nuoremmille varmaan outo kysymys. Meillä kotona ei mielestäni syöty tuota pakastealtaasta löytynyttä vaaleaa kokonaista lintua. Ehkä grillatut tai uunissa paistopussissa valmistetut koipireisipalat ovat ensimmäinen kokemus broilerista. Koulun kanaviillokkia ei tähän lasketa. Sen muistimme, että paikallisessa Sokos-tavaratalossa oli lihatiskin takana tällainen broilerigrilli (siinä pehmiskoneen vieressä), mistä saattoi ostaa broileria sellaiseen hopeanväriseen lämpöpussiin. Muistatteko?

Broileri tuotiin Amerikasta Suomeen 1950-luvulla. Kanoja toki kasvatettiin, mutta munien takia, munineen kanan lihaa pidettiin sitkeänä. Kananpoikien kasvatus lihaksi alkoi siis suomessa 1950-luvun lopulla. Broiler oli Saarioisten keksimä nimi uudelle tuotteelle (broil = parilointi), Saarioinen patentoi nimen 1960, mutta kyllä se silti vakiintui yleisnimitykseksi. 1980-90-luvun vaihteesta lähtien myyntiin tuli jo sitten broilerin suikaleita, rintaleikkeitä reisipaloja jne. Kariniemen hunajamarinoidut kananpojan suikaleet tulivat vuonna 1992 markkinoille.

Näyttelyn näytöissä pyöri tyylikkäästi tehtyjä tietoiskuja mm. sokerin tai vaikka perunalastujen valmistuksesta. Keittiönurkkauksen kaappeja, pakastearkkua tai jääkaappia avaamalla löytyi lisää tietoa mm. pakasteiden, einesten ja säilykkeiden historiasta. Ja kyllähän me ne ostoskärryjen kaikki tuotteet myös tutkimme viivakoodin avulla.


Tehtaan tekemää ruokaa on vain yksi osa mielenkiintoista Sarka-museota Loimaalla Varsinais-Suomessa. Tämä näyttely on esillä ensi vuoden tammikuuhun saakka. Ainakin helmikuisena sunnuntaina museovierailulla ei ollut mitään ongelmia turvavälien pitämisestä. Me kun olimme suurimman osan museovirailusta kyseisessä tilassa kuskin kanssa kahdestaan. Näinä aikoina tietenkin kannattaa aina varmistaa ajantasainen avoinnaolo museon sivuilta.

Niin, ja se yksi vastaus vielä. Puutarhatuotteiden Jalostaja aloitti säilykehernekeiton valmistuksen vuonna 1952, aikaisemmin oli kyllä ollut jo myynnissä muiden valmistajien vastaavia säilykkeitä. Loput vastaukset joudutte itse selvittämään tästä näyttelystä. 

Seuraa blogia myös Facebookissa.


Kommentit

  1. Heh, viime aikoina museot eivät ole kovin paljoa jostain syystä kiinnostaneet, mutta täytyy myöntää, että tämä herätti kiinnostuksen välittömästi. Samalla täytyy todeta, että varsinkin näin vähän nuorempana henkilönä tuolla olisi itselleni ihan valtavasti uutta tietoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen. Ja ehkä nimestään huyolimatta (!) itse museokin on oikeasti kiinnostava, siis perusnäyttelyt.

      Poista
  2. Onpa sympaattinen ja itsellekin monia muistoja herättävä näyttely. Tosin tuota broilerigrilliä kaupasta en muista vai olenko vain unohtanut? Minusta meidän K-kaupassa broilerit ostettiin aina lihatiskiltä. Muistan myös sen, että emme oikein osanneet veljeni kanssa sanoa broileri-sanaa ja tivasimme vanhemmilta monta kertaa "onko se kanaa?". Muistan myös sellaisen asian, että isoäitini oli ehdottomasti "valmisruokia" vastaan eli kaikki piti valmistaa itse osoittaen, että "osaa ja on pystyvä emäntä". Hernekeittoa hän alkoi jossain vaiheessa ostaa itsekin kun yhdelle henkilölle sen tekeminen pientä määrä tuntui turhalta. Suomi on pullollaan museoita ja kiinnostavia näyttelyitä. Kiitos taas vinkkauksesta ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja onneksi osa museoista saa olla auki ja vielä pitävät auki, vaikka asiakkaita ei niin paljon olekaan liikkeellä. Sarka on kyllä tosi kiva ja iso museo. Ehkä kirjoitan vielä joskus tuosta perusnäyttelystäkin.

      Poista

Lähetä kommentti