Valotaidetta Raumalla 30.1. saakka - Lumen Rauma

  

Nyt alkaa jo tuntua siltä, ettei Lux Helsingin peruuntuminen tänä vuonna haittaakaan. Ensin käytiin katsomassa noita Turun valoja (postaus täällä) ja nyt Raumalla. Raumalla järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Lumen Rauma -valoviikko. Tapahtuma alkoi perjantaina 22.1 ja valot sammuvat ensi lauantaina 30.1. klo 23. Valotaidetta on siis esillä tänä aikana joka ilta klo 17 ja 23 välisenä aikana. 

Kyseessä on Rauman Energian yhdessä mm. paikallisen Osuuskauppa Keulan kanssa järjestämä valotaidetapahtuma, joka juhlistaa energialaitoksen 120-vuotista historiaa. Vanha Rauma, Unescon maailmanperintökohde, on ympäröivine alueineen mitä hienoin maisema tällaiselle valotapahtumalle. Emmehän mekään, valotaide- ja Rauma-fanit voineet tätä jättää väliin.

Olimme liikkeellä lauantaina, kuten niin moni muukin. Tunnelma oli kuin Pitsiviikolla, väkeä oli liikkeellä todella hyvin, tosin ei nyt mitään ruuhkia tai tungoksia Helsingin tapahtuman tapaan onneksi ollut. Raumalaisten lisäksi liikkeellä oli varmasti paljon myös meitä turisteja. Ainakin tuttuja uusikaupunkilaisia seurueita oli liikkeellä useitakin. Tällaisen näinkin laajan valotapahtuman järjestäminen ei todellakaan ole mikään pieni (eikä halpa) homma. Siksi olin jopa hieman yllättynyt, miten hyvän reitin ja kohteet järjestäjät olivat saaneet aikaiseksi. Ja mukavaa, että tapahtuma kestää tuonkin ajan, eikä vain yhtä viikonloppua. Valonheittimiä reitillä on noin 160 ja niiden ohjelmointia hoitaa 16 tietokonetta. 

Me saimme kierrokseen menemään aikaa pari tuntia, vaikkei edes suunniteltua kahvitaukoa saatu reitille sopimaan. Se johtui siitä, ettei niihin muutamaan vielä illalla avoinna oleviin kahviloihin todellakaan enää sopinut sisälle. Miten hyvin olisi vaikka torille tai siihen Amarillon edustalle sopinut joku kahvi/kaakakokärry tai kioski meille kauempaa tulleille ulkoilijoille. Pitää myöntää, että vähän häiritsi myös se, että tuntui, että moni oli päättänyt kiertää valokohteet autolla. Sen verran kovaa oli autoliikenne kohteiden äärellä. Se vähän häiritsi, kun liikkeellä oli kuitenkin runsaasti kaiken ikäisiä jalankulkijoita koirineen ja lastenrattaineen. Ja koska tähän aikaan vuodesta ja vuorokaudesta matkaillessa ei niitä matkailijoille tarkoitettuja vessojakaan juuri mistään löydy, annan vinkin, että Prisman seinästä löytyy myös yksi valotaideteos (sisältä sitten se ilmainen ja siisti WC).

Lumen Rauman valaistuista kohteista löytyy kartta täältä.

Näyttävimmät valaistut kohteet olivat Vanha kaupungintalo sekä Pyhän Ristin kirkko. Me aloitimme reittimme tuosta kaupungintalosta. 1900-luvun alussa valmistunut entinen VPK:n talo on juuri sopiva tällaiselle valaistukselle. Talo on koristeellinen, sen seinässä on sopivia ulokkeita, joista valo heijastuu hienosti ja talon julkisivussa on useita ikkunoita. Myös torni ja sen rappukäytävän epäsymmetriset ikkunat saavat valaistuna aikaan hienon näkymän.

Tämän Tommi Löytyn luoman teoksen nimi on Värin ja Valon tanssi. Taiteilija kysyy tämän teoksen kohdalla katsojalta mm., että minkä äänimaailman tuon teoksen värit ja värien vaihtelut katsojassa aiheuttavat. Vastausta siihen ei minulta nyt tullut, mutta kaunis ja "yleisöön menevä" valaistus tämä oli.

Seuraavaksi oli luonnollista astua tuon rakennuksen sivusta kaupungintalon pihalle. Pihalta löytyi kaupungin oman "pitsitaiteilija" Tarmo Thorströmin teos Lumen aistimus. Näin siis sanoo tapahtuman kartta ja sivut. Itse kyllä näin tällä pihalla neljä eri valoteosta, mutta en nyt sitten tiedä, mikä oli mikin. 

Tämän teoksen oletan olevan tuo Lumen aistimus (nyplätty juuttiköysipitsi, heijastava spraymaali). Pihapiirissä oli myös tällainen valoheijastus (alla).

Ja löytyi tämän pihapiirin ikkunoista vielä valaistu pallo ja punaisia "lyhtyjäkin".

Kaupungintalon pihan läpi käveltyä saapuu Tarvonsaaren koulurakennuksen eteen. Tähän julkisivuun heijastuu Niko Tiaisen luoma videomappaus, joka kertoo tapahtuman pääsponsori Rauman Energian 120-vuotishistoriaa. 

Seuraavaksi käveltiin kirjaston luokse. Kirjaston valaistusta voi toki katsella myös kanaalin toiselta puoleltakin. Joonas Nordlund on luonut kirjaston valaistuksen otsikolla:“Pohditko koskaan, mitä kirjaston hyllyjen välissä tapahtuu, kun pimeä laskeutuu?”

Sinisenä valaistu elokuvateatteri Iso-Hannu suuntasi valoja Amarillo-ravintolan seinään (ja myös viereisen kerrostalon päätyyn). Eero Seppälä, joka tämän valaistuksen on tehnyt, on kertonut, että tässä valaistuksessa on yhtymäkohtia Dannyyn ja Amarilloon. No, puolukoita tai ei, ihan näyttävä oli tämäkin.

Vanhan raatihuoneen seinään heijastuivat leijailevat pitsikiteet. Tarmo Thorstömin luoma videomapping Kiteistä pitsiä sopi hyvin teemaan. Tämän teoksen ihastelua kyllä vähän häiritsi se jatkuva autoliikenne talon edestä. 

Mainio kohde oli myös tämä, jota ei virallisessa listassa ja kartassa ollutkaan. Oletan, että ravintola Hehku oli tämän itse luonut sisäpihalleen. Heijastumalla ei niin väliä, sillä valojuovat, joihin höyry osui hienosti, taisivat olla tämän teoksen mielenkiitoisin osa. 

Kierros oli hyvä päättää Pyhän Ristin kirkkoon, joka oli valaistu tähtisateella. Tähtinen & Unkila -ryhmän luoma teos "Stars can´t shine without darkness" oli kyllä hieno. Ehkä se puolikas kuu kirkon yläpuolella auttoi tunnelmaan.

 

 

Ei voi kuin onnitella Rauman kaupunkia ja etenkin tietenkin juhlivaa Rauman Energiaa. Juuri tähän hetkeen ja aikaan mitä hienoin lahja kaupunkilaisille ja meille matkailijoillekin. Samalla toivottavasti vähän helpotusta edes muutamille valon ja tekniikan ammattilaiselle ja taiteilijalle tähän kulttuurialaa suuresti kurjistamaan aikaan. Ja miten hienoa, että monista valotaidetapahtumista raumalaiset olivat löytäneet jotain heille ominaista, kuten vaikka nyt nuo pitsit. En voi kuin suositella pientä retkeä Raumalle vielä tulevan viikon aikana!

Voit seurata blogia myös Facebookissa.