Mitä nähdä ja tehdä Oslossa 40 tunnin aikana?

 

Tämän kesän ajelumme suuntautui naapurimaihin. Viikon ajelulla suunnattiin ensin Tukholmasta Osloon ja sen jälkeen rannikkoa alas Göteborgiin ja Vänernin eteläpuolelta takaisin. Ja ajeluthan meillä tehdään nyt jo 53-vuotiaalla autolla, joka on yksi osa matkaamme. Blogissa tullaan varmaan syksyyn saakka jakamaan kirjoituksia tästäkin reissusta ja sen kohteista. Aloitan kuitenkin sellaisella vähän yleisemmällä jutulla Norjan pääkaupunki Oslosta.

Oslo ei oikeastaan koskaan ole ollut millään pakollisten käyntien listalla, mutta jotenkin nyt vaan päätettiin ajaa sinne. Ja onneksi, sillä kaupunkihan oli todella mukava kesäkaupunki! Ajoimme Tukholmasta muutaman pysähdyksen taktiikalla Osloon, jossa olimme alkuillasta. Vietimme kaupungissa kaksi yötä, joten olkoon tämä teksti nyt sitten vaikka "Ensikertalaisena Oslossa noin 40 tuntia". Palaan yksittäisiin kohteisiin myöhemmin.

Oslossa jätimme auton vuorokaudeksi hotellin parkkiin ja tutustuimme kaupunkiin kävelleen. Kaupungissa kyllä näytti olevan ihan toimiva julkisen liikenteen verkosto, mutta kävelemälläkin onnistuu. Mitä sitten tuossa ajassa ensikertalainen näkee ja kokee?

Vigelandin patasapuisto
Ensimmäisenä iltana tutustuimme siihen kaupungin ehkä tunnetuimpaan nähtävyyteen eli Vigelandin veistospuistoon. Olikin muuten hieno!

 

 

Puisto sijaitsee hieman kaupungin keskustan ulkopuolella ja on kokonaan yhden miehen aikaansaannos. Gustav Vigeland suunnitteli ja toteutti puiston vuosien 1907 ja 1942 välisenä aikana. Puistossa on siis kaikkiaan 212 Vigelandin veistämää veistosta. Kaikki niistä esittävät eri ikäisiä ihmisiä erilaisissa asennoissa ja kokoonpanoissa.

Puistossa on (kuivuudesta huolimatta) runsaasti kauniita kukkaistutuksia ja hienoja suihkulähteitä. Keskipisteenä kohoaa huikea 14-metrinen Monoliitti-veistos. Tätä nähtävyyttä ei todellakaan kannata missata Oslossa (ja tästä tosiaan saatte vielä lukea enemmänkin myöhemmin).

Kuninkaanlinna

Kaupungin tunnetun pää- ja ostoskadun, Karl Johans Gaten länsipäässä sijaitsee laaja puisto ja sen keskellä Norjan kuninkaanlinna. 

Melko yksinkertainen, 1800-luvun puolivälissä rakennettu linna ei sen suurempia huokauksia aiheuttanut. Mutta puistosta on kyllä hieno näköala kaupungin keskustaan. Se oli muuten jotenkin yllätys, että kaupungissa todella oli mäkistä. Korkeuserot ihan kaupungin keskustassakin olivat yllättävän suuret.

Karl Johans Gate
Kaupungin keskustan halkova kauppa- ja ravintolakatu. Täytyy myöntää, että meillä tuon kadun tallaaminen jäi vähän vähemmälle. 

 

Rautatieaseman turisti-infosta tullessa käveltiin sen verran, että käytiin tuomiokirkossa ja myöhemmin sitten istuskeltiin katselemassa lasten leikkiä kadun varrella olevassa suuressa puistossa.

Akerhusin linnoitus
Aivan kaupungin keskustassa, Oslovuonon rannalla sijaitsee vanha Akershusin linnoitus ja linna.

 

Taas saa nousta mäen päälle, sillä linnoitus sijaitsee korkean mäen päällä. Rakennelmia ryhdyttiin rakentamaan jo aivan 1200-luvun lopussa. Alueella voi kävellä ilmaiseksi ja kaupungin keskustan puoleisen sisäänkäynnin vieressä on myös vierailukeskus (hyvine vessoineen). Itse linna oli meidän käydessä suljettuna, mutta linnoituksella kannattaa käydä pelkästään näköalojen johdosta. Sieltä on nimittäin melko hyvät näkymät niin vuonolle kuin kaupungin keskustaakin päin.

Oopperatalo 
2000-luvulla on moneen kaupunkiin rakennettu arkkitehtonisesti erikoinen teatteri- tai oopperatalo, joka jo itsessään on nähtävyys. Niin myös Osloon. Oslon oopperatalo valmistui 2008 ja talo on tunnettu etenkin siitä, että sen katolle kuuluu kiivetä (me ihailimme oopperataloa kuitenkin vastarannalta SALT-terassilta).

 

Talon ympäristössä on menossa melkoiset rakennustyöt, kuten toki monella muullakin Oslon alueella. Autoliikenne on muuten ohjattu keskustan ali juuri tuosta oopperatalon kohdilta ns. Oopperatunnelia pitkin.

Museot
Oslossa on toki runsaasti museoita. Me poikkesimme tällä noin 40 tunnin vierailullamme kahteen. Toiseen niistä poikkesi niin moni muukin. Aivan kuninkaanlinnan ja Karl Johans Gaten läheisyydessä sijaitsee Norjan kansallisgalleria, jonka varmasti tunnetuin taideteos on Edvard Munchin Huuto, jonka mekin tietenkin kävimme bongaamassa.

 

Lähtöaamuna kävimme myös Norjan Folkemuseumissa, joka on laaja ulkoilmamuseoalue hieman kaupungin ulkopuolella. Kiersimme osan "kaupunkimuseoalueesta", joka olikin mielenkiintoinen. Kaikkein hienoin rakennus oli kuitenkin keskiaikainen sauvakirkko.

 

Näistäkin museoista lisää myöhemmin.

Grüneløkka
Ainakin matkailublogeja lukemalla voi päätyä siihen ajatukseen, että tällä hetkellä matkailijoiden kuuluu Oslossa käydä myös Grüneløkan kaupunginosassa. No, koska meilläkin oli vielä voimia jaloissa, kävelimme tuomiokirkon kohdalta Storgatania aina kapealle Akerselva-joelle saakka. 

Jokirannassa kulkee kävelytie, jonka varrella voi ihastella pieniä taiteilijoiden ja käsityöläisen työpajona, ravintoloita ja ennen kaikkea urbaania taidetta. Alueella sijaitsevassa kauppahallissa kannattaa myös poiketa syömään, juomaan tai vain katselemaan ihmisiä.

Aker Brygge, Havnepromenaden ja Tjuvholmen
Oslon ranta-alue on viime vuosikymmeninä ollut suuren muutoksen kourissa. Norjan telakkateollisuuden keskus kun sijaitsi aina 1980-luvun alkuun saakka tässä Oslon keskustassa. Entisen Akerin telakan paikalle on pikku hiljaa muodostunut Oslon suosituimpia alueita, Aker Brygge. Koko satama- ja telakka-alueen paikalle rantaviivaan on tehty ns. Havspromenaden, lähes 10 kilometrin mittainen kävelyreitti. Reitin varrelta löytyy infopisteitä alueen nähtävyyksistä ja alueen historiasta.

 

Tjuvholmenin ja Aker Bryggen alueella on lukematon määrä asuntoja, toimistotiloja, ravintoloita. Mutta myös kauppoja, museoita, puistonpenkkejä, kukkaistutuksia jne. Paikka, jossa selvästi niin paikalliset kuin turistitkin viihtyvät.

 

Holmenkollen
Ennen lähtöämme pois Oslosta ajelimme vielä Holmenkollenille. Se lienee kaikille tuttu hiihtokisoistaan. Hyppyrimäki näkyy kaupungin keskustaankin ja itse asiassa alueelle pääsee myös kaupungin metrolla. Kesäaikanakin korkealla mäellä sijaitsevassa hiihtokeskuksessa on tekemistä. Me poikkesimme hiihtomuseossa ja sen lipulla pääsi myös hissille sinne hyppyrimäen huipulle tähyilemään maisemia.

  

Aika paljon sitä noin 40 tunnissa ehti. Ja kun vielä pari yötäkin nukuttiin mukavassa, keskustan länsiosassa olevassa Clario hotel Gablehusissa. Mutta, kuten kerroin, kirjoitan osasta kohteista vielä myöhemmin lisää.