Urho Kekkosen Tamminiemi
Tämän talon viimeisen asukkaan syntymästä on tänään 116
vuotta. Ja tässä Tamminiemen kodissaan hän kuoli aika tarkkaan kolme vuosikymmentä sitten.
Tamminiemi oli presidentti Urho Kekkosen koti ja työpaikkakin.
Itse edustan
ikäpolvea, jolle Kekkonen oli yhtä kuin Suomen tasavallan presidentti lähes parinkymmenen vuoden ajan. Muistan myös tarkkaan, missä olin, kun kuulin hänen
kuolemastaan. Oli tuulinen elokuun lopun yö, kun ajoin isän ysikutosella
Uudenkaupungin torigrilliltä kotiin. Vein ystäväni kotiinsa Uudenkaupungin Santtioon
ja kääntyessäni Pilkkasiipikujalle tuli Saabin autoradiosta ylimääräiset
uutiset, joissa kerrottiin Kekkosen kuolleen.
Kekkonen asui tässä presidentin virka-asunnossa pitkään,
myös viimeiset elinvuotensa. Hänen kuoltuaan Museovirasto teki Tamminiemestä kotimuseon. Kuolinpesä lahjoitti irtaimiston valtiolle ja
museo avautui yleisölle vuonna 1987.
Helsingin Seurasaaren lähellä sijaitseva Tamminiemi oli alun
perin kauppias Jörgen Nissenin kesähuvila, joka valmistui vuonna 1904. Amos
Andersonin omistukseen huvila tuli vuonna 1924 ja hän lahjoitti rakennuksen valtiolle
presidentin edustuskodiksi vuonna 1940. Talossa ehtivät asumaan ennen Kekkosta
vain Ryti ja Mannerheim. Paasikivi ei Tamminiemessä asunut.
Tässä museossa seinät tai esineet kertoisivat varmasti vielä enemmän
tarinoita kuin turistikierroksia tekevät oppaat. Tamminiemen huoneet on pyritty
palauttamaan 1970-luvun asuun, Kekkosen ”kulta-ajalle”. Esillä on Yrjö Kukkapuron ja Eero Aarnion huonekaluja ja seinillä mm. Reidar Särestöniemen taidetta.
Opastetulla kierroksella pääsee tutustumaan myös
rantasaunaan. Kaikkihan sen kekkosen ja Tamminiemen saunan tunsivat. Nykyään
saunaa uima-altaineen saisi vuokrata – melko korkeaan hintaan tosin.
Seuraa blogia myös Facebookissa, niin tiedät, missä nyt mennään.
Rakennus on kaunis, mutta sisustusjutut ovat karmeita! Kekkonen ja presidentti olivat synonyymejä pitkään!
VastaaPoistaMinun pitää kyllä myöntää, että pidin etenkin yläkerran sisustuksesta, tyylikästä 70-lukua. Toki se ei ihan natsaa rakennuksen tyyliin. Alakerran edustustilojen sekalainen tyyli tosin oli vähän...
PoistaKekkonen on kyllä sellainen hahmo, että aina kokee pietä harmitusta siitä, että on syntynyt liian myöhään. Synnyin samana vuonna kun raennus museoitiin. Kun puolet kansakunnasta tuntuu tietävän Kekkosen ajan, mutta itsellä ei ole siitä tunnelmasta tietoakaan, niin on välillä vähän "ulkopuolinen" olo. Onkohan nykyisin tämmöisiä legendaarisia hahmoja...? No Timo Soinin touhuilut ja kommentit jäänevät historiaan, mutta tuskinpa kukaan enää samanlaista vuosikymmeniä kestävää uraa/vaikutusvaltaa itselleen saa kuin Kekkonen?
VastaaPoista