Professorin rouva Aino Sibelius - Järvenpään taidemuseossa

Kaikki varmaan jo tässä vaiheessa kuluvaa vuotta tietävät, että nyt vietetään säveltäjä Jean Sibeliuksen 150-juhlavuotta. Jokaisen menestyvän miehen takana on myös nainen – vai miten se menikään? Järvenpään taidemuseo on nostanut ”professorin rouva” Aino Sibeliuksen lokakuun alkuun asti esillä olevan näyttelyn teemaksi.

Aino Sibeliuksen passi on esillä näyttelyssä. Passikuva esittää "professorin rouva Aino Sibeliusta"

Taidemuseot ovat viime vuosina yhä enemmän yhdistäneet näyttelyissään kulttuurihistoriallista aineistoa. Tämä näyttely voisi olla ennemminkin kulttuurihistoriallinen näyttely – ja se on ainoastaan positiivista. Näyttelyyn on nimittäin koottu runsaasti aitoja Aino Sibeliukselle tai hänen kotiinsa kuuluneita esineitä ja valokuvia – taideteoksiakaan kuitenkaan unohtamatta.

Aino Sibelius eli lapsuutensa kulttuurikodissa. Hän syntyi kenraali Alexander Järnefeltin ja hänen vaimonsa Elisabethin seitsemäntenä lapsena. Arvid-veljestä tuli kirjailija, Eerosta taidemaalari ja Armaksesta säveltäjä ja kapellimestari. Talvella 1889 Ainon veli Armas toi kotiin opiskelutoverinsa Jannen, Jean Sibeliuksen. Aino ja Janne kihlautuivat ja avioituivat kesällä 1892. Tässä on nyt pakko muistuttaa, että kun Timo Koivusalo kuvasi vuonna 2003 ensi-iltansa saanutta Sibelius-elokuvaa, tapahtui tämä ”kohtaus” Uudessakaupungissa, meidän omassa Wahlbergin museotalossa. Museomme siis esitti elokuvassa Järnefeltien kotia.

Kuva Artista Filmi

Järvenpään taidemuseon näyttely nostaa esiin säveltäjän kodin ja taustajoukkojen merkityksen. Ainolle Jannen työ ja työrauha olivat kaikki kaikessa. Hän ymmärsi miehensä musiikillisten ajatusten suuruuden ja luomistyöhön liittyvän levottomuuden.   

Valokuvasuurennokset ja aidot Ainolan esineet kertovat perheen arjesta Järvenpäässä sijaitsevassa kodissaan.

Aino huolehti paitsi miehensä työrauhasta myös perheen kodista Ainolasta, sen puutarhasta ja perheen lapsista. Hän toimi mm. viiden tyttärensä kotiopettajana, suunnitteli huonekaluja ja teki käsitöitä. Näyttely kertoo mielenkiintoisesti kaikista näistä Ainon elämän alueista.

Näyttelyssä esillä olevia kirjeitä, perheen leikkikaluja, astioita, Ainon koruja jne.

Aino Sibeliuksen suunnittelemia huonekaluja ja kodin tekstiileitä.

Aino Sibeliuksen käsitöitä.

Aino eli leskenä Ainolassa vielä toistakymmentä vuotta miehensä kuoleman jälkeen, hän kuoli 1969. Heidät on haudattu Järvenpäässä sijaitsevaan Ainolan puutarhaan.  

Nämä kuvat kesältä 2013, jolloin kävimme Ainolassa.