Sikses kiva paikka

Tampereen museokeskus Vapriikissa avautuneessa uudessa Postimuseossa on esillä kansaivälistäkin huomiota saanut näyttely Salaisuuksin suljettu – kirjeiden Tom of Finland . Kaarinassa vuonna 1920 syntynyttä Tom of Finlandia eli Touko Laaksosta pidetään yhtenä Suomen kansainvälisesti tunnetuimpina kuvataiteilijoina. Laaksosen eroottinen taide on saanut etenkin homopiireissä maailmanlaajuista huomiota, mutta hänen siviilielämänsä Tom of Finland -taiteilijanimen takana takana on säilynyt monille salaisuutena. Näyttely luo mielenkiintoisesti kuvan lämminhenkisestä, sukurakkaasta ja postimerkkeilyä harrastavasta miehestä. Näyttelyn punaisena lankana kulkevat Touko Laaksosen kirjeet, joita hän on lähettänyt mm. neljälle sisarelleen. Heille hän oli aina Touko, hän ei koskaan maininnut sisarilleen olevansa maailmalla tunnettu Tom of Finlandina. Postimuseon yläkertaan on koottu lämminhenkinen, inhimillinen näyttely, joka kertoo tunnetun suomalaisen kuvataiteilijan tarinan. Ainakaan m...

Mitä tekee museotyöläinen viettäessään vapaapäivää? No, menee tietenkin muihin museoihin. Perjantaina oli mahdollisuus päästä miehen kyydissä Tampereelle, joten ohjelmassani todellakin oli museokäyntejä. Kaupunki oli vierailun kunniaksi verhoutunut aivan valkoiseksi. Museokeskus Vapriikista löytyi kuitenkin muitakin värejä. Kuten olen useasti ennenkin kirjoittanut, on Vapriikki yksi mielimuseoistani. Nytkin siellä olisi ollut esillä toistakymmentä erilaista näyttelyä. Aulassa olikin vilskettä. Perjantai oli senioripäivä, museon ravintola näytti olevan lounasvieraiden suosiossa, koululaisryhmiä tuli ja meni. Mutta niissä näyttelyissä, joissa minä kiersin, ei muita asiakkaita ollut. Sain siis taas nauttia näyttelyiden annista täysin yksikseni. Ensimmäiseen näyttelyyn ihastuin. Tyylikkäästi tehty, selkeästi yhtä teemaa käsittelevä museonäyttely, jossa ei liikaa menty tekniikan vietävänä. Revontuli - säkenöivää eleganssia esitteli napakasti nelisenkymmentä tyylikästä naisten vaatett...

Kustaa II Aadolfin patsas Tukholmassa Tänään liehuvat Suomen liput, sillä maassamme vietetään ruotsalaisuuden päivää, joka taas on yleinen liputuspäivä. Ruotsalaisuusliike alkoi 1900-luvun alussa nostaa tietoisesti esiin ruotsin kielen ja kulttuurin asemaa Suomessa, vastaiskuna vahvistuneelle suomalaisuusliikkeelle. Mutta miksi  juuri tänään? Tänä päivänä – juliaanisen kalenterin mukaan – Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin taistelussa vuonna 1632. Marraskuun kuudennesta tuli jo 1600-luvulla Kustaan nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa. Kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä haluttiin nostaa ruotsalaisuuden päivän päivämääräksi, sillä juuri hänen aikanaan luotiin pohja Ruotsin suurvalta-asemalle. Kuningasta pidettiin suurena sotapäällikkönä ja luterilaisen uskon kannattajana. Hänen 300-vuotisjuhliaan juhlittiin Tukholmassa näyttävästi 1800-luvun lopussa. Suomessakin häntä pidettiin miltei sankarikuninkaana. 1900-luvun alussa juhlan luonteeseenkin kuului ...